Tässä sarjassa on käyty läpi, miten sähkönsiirron hinta muodostuu, miten Energiaviraston valvontamalli toimii ja mitä valvontajakson 2024–2031 muutokset käytännössä tarkoittavat. Viimeisessä osassa on aika ottaa askel taaksepäin ja kysyä, mitä yhteinen tavoite puhtaan siirtymän edistämiseksi vaatii eri toimijoilta.
Tuulivoima- ja aurinkopuistokaupat ovat energia-alan nopeimmin kasvava transaktiomarkkina. Uusiutuvan energian rakentaminen on kiihtynyt, kehityshankkeita on paljon liikkeellä ja kokeneet kehittäjät myyvät hankkeita eteenpäin jo varhaisessa vaiheessa. Ostaja voi siis olla hankkimassa valmista ja tuottavaa voimalaa tai kehitysvaiheen hanketta, jossa...
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin rakenne ja miten valvonta käytännössä toimii. Laskentakaavat ja tasausmekanismit ovat kuitenkin vain osa laajempaa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten valvontamalli vaikuttaa verkkoyhtiöiden investointipäätöksiin ja sitä kautta koko sähköverkkosektorin alihankintaketjuun.
Energia-ala on muutoksessa. Vanha infrastruktuuri vaihtaa omistajaa, uusia tuotantolaitoksia rakennetaan kovalla tahdilla ja sääntely-ympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tässä ympäristössä yrityskaupat ovat luonteva tapa kasvaa, hakea synergioita tai yksinkertaisesti päästä markkinoille, joille orgaaninen kasvu olisi liian hidasta.
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin keskeisiä laskentaelementtejä: oikaistua nykykäyttöarvoa, WACC-mallia ja kannustimia. Yksi asia on kuitenkin jäänyt auki: miten valvonta käytännössä toimii? Miten Energiavirasto seuraa, pysyykö verkkoyhtiö sallitun tuoton rajoissa ja mitä tapahtuu, jos yhtiö on kerännyt tuottoa liikaa tai liian vähän?
Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastelimme akkuenergiavarastojen mahdollisuuksia pohtimalla, mitä ne ovat ja mitä hyötyä niistä on eri toimijoille. Monessa suhteessa ne ovatkin hyödyllinen ja tärkeä osa kehittyvää energiainfraa. BESS:ien nopea yleistyminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita, joihin törmätään entistä useammin hankekehitystyössä...
Edellisissä osissa on käyty läpi, miten sallittu enimmäistuotto lasketaan oikaistun nykykäyttöarvon ja WACC-prosentin tulona. Tämä laskennallinen katto on valvontamallin näkyvin elementti, mutta se ei ole ainoa tapa, jolla malli ohjaa verkkoyhtiöiden toimintaa. Yhtä tärkeä osa mallia ovat erilaiset kannustimet, jotka palkitsevat tai rankaisevat...
Ensimmäisessä artikkelissa käytiin läpi, mitä akkuenergiavarastot ovat ja miten ne toimivat. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin, mitä konkreettisia hyötyjä BESS tuo eri tasoille, sähköjärjestelmästä yksittäiseen teollisuustoimijaan saakka.
Vaasan Energy Week kokosi jälleen 16.-19.3.2026 energia-alan toimijat, asiantuntijat ja päättäjät yhteen Vaasaan tarjoten monipuolisen katsauksen alan ajankohtaisiin teemoihin ja tulevaisuuden näkymiin. Energiajuristi.fi ja yhteistyökumppanimme Envisor Oy olivat tapahtumassa esillä yhteisellä osastolla tiistaina ja keskiviikkona. Näistä tiistai oli...
Energiamurros etenee vauhdilla. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa jatkuvasti, ja samalla keskusteluun nousee myös tärkeä kysymys siitä, mitä tehdään sähkölle silloin, kun sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan? Tai mistä sähköä saadaan, kun tuotanto hetkellisesti notkahtaa mutta kulutus ei?
Edellisessä osassa käsiteltiin oikaistua nykykäyttöarvoa, joka kuvaa sähköverkon laskennallista arvoa. Se on valvontamallissa laskelmien lähtökohta, mutta yksin se ei vielä kerro, paljonko verkkoyhtiö saa asiakkailta periä. Tähän tarvitaan toinen luku: kohtuullinen tuottoaste. Se lasketaan niin sanotun WACC-mallin avulla.