Edellisissä osissa on käyty läpi, miten sallittu enimmäistuotto lasketaan oikaistun nykykäyttöarvon ja WACC-prosentin tulona. Tämä laskennallinen katto on valvontamallin näkyvin elementti, mutta se ei ole ainoa tapa, jolla malli ohjaa verkkoyhtiöiden toimintaa. Yhtä tärkeä osa mallia ovat erilaiset kannustimet, jotka palkitsevat tai rankaisevat...
Ensimmäisessä artikkelissa käytiin läpi, mitä akkuenergiavarastot ovat ja miten ne toimivat. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin, mitä konkreettisia hyötyjä BESS tuo eri tasoille, sähköjärjestelmästä yksittäiseen teollisuustoimijaan saakka.
Vaasan Energy Week kokosi jälleen 16.-19.3.2026 energia-alan toimijat, asiantuntijat ja päättäjät yhteen Vaasaan tarjoten monipuolisen katsauksen alan ajankohtaisiin teemoihin ja tulevaisuuden näkymiin. Energiajuristi.fi ja yhteistyökumppanimme Envisor Oy olivat tapahtumassa esillä yhteisellä osastolla tiistaina ja keskiviikkona. Näistä tiistai oli...
Energiamurros etenee vauhdilla. Tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa jatkuvasti, ja samalla keskusteluun nousee myös tärkeä kysymys siitä, mitä tehdään sähkölle silloin, kun sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan? Tai mistä sähköä saadaan, kun tuotanto hetkellisesti notkahtaa mutta kulutus ei?
Edellisessä osassa käsiteltiin oikaistua nykykäyttöarvoa, joka kuvaa sähköverkon laskennallista arvoa. Se on valvontamallissa laskelmien lähtökohta, mutta yksin se ei vielä kerro, paljonko verkkoyhtiö saa asiakkailta periä. Tähän tarvitaan toinen luku: kohtuullinen tuottoaste. Se lasketaan niin sanotun WACC-mallin avulla.
Ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että verkkoyhtiön sallittu enimmäistuotto lasketaan kertomalla sähköverkon oikaistu nykykäyttöarvo WACC-prosentilla. Koko laskelman perusta on siis se, kuinka paljon verkkoyhtiön omaisuus on arvoltaan. Mutta miten tuo arvo käytännössä määritellään ja miksi se on niin keskeinen kysymys koko valvontamallin kannalta?
Keskustelu verkkoyhtiöiden valvontamallista on käynyt kuumana jo pidemmän aikaa. Puhtaan siirtymän vaatimat verkkoinvestoinnit edellyttävät entistä suurempaa kapasiteettia, mutta samaan aikaan verkkoyhtiöiden investointikannustimia on heikennetty merkittävästi. Julkinen keskustelu pyörii usein yksittäisten lukujen ja hinnankorotusilmoitusten...
Sähköverkko on yhteiskunnan näkymätön selkäranka. Sen toimivuus vaikuttaa kaikkeen aina teollisuuden tuotannosta kotien arkeen. Silti sähköverkkotoimintaan liittyy monia sitkeitä käsityksiä, jotka eivät vastaa todellisuutta.
Energiajuristin Pohjois-Suomen tiimi vieraili Oulun Tullisalissa helmikuussa järjestetyssä Wind Oulu 2026 tapahtumassa. Tapahtuma on tuulivoiman rakentamisen ja tuotantovaiheen asiantuntijatapahtuma ja siihen osallistuikin tuulivoiman asiantuntijoita niin suunnittelun, rakentamisen, huollon kuin kierrätyksenkin parista. Verkostoitumisen ja...
Yrityksen eli oikeushenkilön rangaistusvastuu voi tulla kyseeseen, jos se syyllistyy toiminnassaan rikokseen, joka on laissa erikseen säädetty myös yrityksille rangaistavaksi. Tällöin yritys voidaan tuomita yhteisösakkoon.
Energiaviraston valvontamallissa Capex Outperformance eli COP-mekanismi on mekanismeista, joilla koitetaan vaikuttaa verkkoyhtiön kannattavuuteen. Se toimii investointien ohjausvälineenä, joka vaikuttaa siihen, miten hankkeita kannattaa suunnitella, kilpailuttaa ja toteuttaa. Kun mekanismin logiikkaa hyödyntää järjestelmällisesti, vaikutus alkaa...
Sähkömarkkinalain laaja uudistus toi mukanaan täsmennyksiä myös suljettujen jakeluverkkojen määritelmään. Vaikka kyseessä ei ole suuri mullistus, muutos selkeyttää sitä, millä edellytyksillä suljetun jakeluverkon sähköverkkolupa voidaan myöntää.
Energiavirasto viimeistelee parhaillaan määräystä, joka yhtenäistää sähkön jakelumaksujen määräytymisperusteet vuodesta 2029 alkaen. Lausuntokierroksella verkkoyhtiöt, kuluttajajärjestöt, tutkimuslaitokset ja yritykset esittivät näkemyksiä tehomaksun toteuttamisesta. Tässä koottuna keskeisimmät kysymykset ja huolenaiheet teemoittain.
Vuoden vaihtuessa sähkömarkkinalakiin tuli mielenkiintoisia muutoksia, jotka avaavat täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia niin verkkoyhtiöille kuin sijoittajillekin.
Joulukuussa 2025 Suomea runnelleen Hannes-myrskyn myötä keskustelu maakaapeloinnista on taas vilkastunut. Viimeiset 10 vuotta Suomen maakaapelointiaste on vähitellen noussut, ja viimeisimpien myrskyjen yhteydessä sen vaikutukset toimitusvarmuuteen ovat selkeästi nähtävissä. Energiablogi päätti selvittää, miten keskustelu käynnistyi ja mitä kaikkea...
