Mikä tekee energia-alasta erityisen julkisten hankintojen kilpailutuksessa?

11.06.2026

Energia-alan hankinnat muodostavat merkittävän osan Suomeen tehtävistä investoinneista ja yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista. Kun puhutaan energiantuotannosta, sähköverkoista tai lämmönjakeluverkoista, hankkeiden osalta liikutaan usein sadoissa miljoonissa euroissa. Hankintalain lisäksi energia-alan hankintoihin sovelletaan erityisalojen hankintalakia, mikä saattaa aiheuttaa yllätyksiä etenkin toimijoille, jotka laajentavat uusille liiketoimintalaueille.

Kaksi lakia, yksi yhteinen tavoite

Suomessa julkisia hankintoja säännellään lähtökohtaisesti hankintalaissa, jonka tavoitteena on varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö, laadukkaiden hankintojen edistäminen ja yhteisöjen tasapuolinen mahdollisuus tarjoamiseen hankintojen tarjouskilpailussa.

Energia-ala (pois lukien energiantuotanto) kuuluu vesi- ja liikennehuollon sekä postipalvelujen ohella niin sanottuihin eritysaloihin, jonka vuoksi energia-alan hankinnat eivät yleisesti kuulu hankintalain soveltamisalaan. Sen sijaan energia-alan hankintoihin sovelletaan erityisalojen hankintalakia. Tällöin kynnysarvot ovat korkeammat ja hankintamenettelyä koskeva sääntely on joiltain osin väljempää.

Kynnysarvot erottavana tekijänä

Yksi merkittävimmistä eroista, joiden avulla energia-ala eroaa hankintalain mukaisista julkisten hankintojen kilpailutuksista, on se, että erityisalojen hankintalaki koskee ainoastaan EU-kynnysarvot täyttäviä hankkeita. Energia-alalla kilpailutusvelvollisuus alkaakin huomattavasti korkeammista summista kuin perinteisen hankintalain alaisissa hankkeissa.

Esimerkiksi rakennusurakoita koskevissa kynnysarvoissa erityisalojen hankintalaissa kilpailutuksen kynnysarvoksi asetetaan 5 404 000 euroa (EU-kynnysarvo), kun perinteisessä hankintalaissa alemman kansallisen kynnysarvon raja on 150 000 euroa. Tavara- ja palveluhankinnoissa energia-alan toimijan tulee kilpailuttaa arvon ylittäessä 432 000 euroa, kun yleinen hankintalaki asettaa kansalliseksi kynnysarvoksi 60 000 euroa.

Kynnysarvon ylittämisellä tarkoitetaan siis sitä, että hankinta on kilpailutettava noudattaen hankintalain menettelysäännöksiä. Energia-alan yrityksillä on siten oikeus toteuttaa pienempiä hankintoja ilman raskaita lakisääteisiä kilpailutusmenettelyjä. 

Yhteenveto

Hankintoja valmistetaessa on suositeltavaa tarkastaa, toimiiko hankintayksikkö erityisalojen hankintalain piirissä, onko suunniteltu hankinta tarkoitettu nimenomaan kyseisen erityisalatoiminnan harjoittamiseksi ja ylittääkö hankkeen ennakoitu arvo EU-kynnysarvon.

Toissijaisesti on syytä huomioida, että vaikka erityisalojen hankintalaki ei soveltuisikaan, esimerkiksi julkisella rahoituksella toteutettavat energiahankkeet voidat edelleen kuulua yleisen hankintalain piiriin.

Mikäli hanke jää näiden kriteerien ulkopuolelle, energia-alan toimijat voivat usein toteuttaa hankinnan omiin sisäisiin ohjeistuksiinsa tukeutuen. Huolellinen valmistelu varmistaakin sen, että hankintayksikkö ottaa kaiken irti erityisalojen hankintalain sisältämien kriteerien luomasta liikkumavarasta. 

Energiajuristin kautta saa avun kaikkiin julkisia hankintoja koskeviin kysymyksiin, myös kilpailutusten läpivientiin sekä valitusprosesseihin. Kilpailutusohjelmiston hyödyntämisen lisäksi meillä on valmis prosessi myös ilman ohjelmistoa toteuttavaan erityislojen kilpailutukseen. 

Tämä blogi on ensimmäinen osa kuuden blogin sarjaa, jossa esittelemme energia-alan hankinnoissa sovellettavaa erityisalojen hankintalakia.

Tutustu kaikkiin sarjan artikkeleihin

Teksti: Venla Pietsalo (Linkedin)