Mikä tekee energia-alasta erityisen julkisten hankintojen kilpailutuksessa?

11.06.2026

Energia-alan hankinnat muodostavat merkittävän osan Suomeen tehtävistä investoinneista ja yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista. Kun puhutaan energiantuotannosta, sähköverkoista tai lämmönjakeluverkoista, hankkeiden osalta liikutaan usein sadoissa miljoonissa euroissa. Tästä huolimatta monelle toimijalle tulee yllätyksenä, että hankintalain sijasta energia-alan hankinnoissa sovelletaan erityisalojen hankintalakia. 


Kaksi lakia, yksi yhteinen tavoite

Suomessa julkisia hankintoja säännellään lähtökohtaisesti hankintalaissa, jonka tavoitteena on varmistaa julkisten varojen tehokas käyttö, laadukkaiden hankintojen edistäminen ja yhteisöjen tasapuolinen mahdollisuus tarjoamiseen hankintojen tarjouskilpailussa.

Energia-ala on kuitenkin rinnastettu vesi- ja liikennehuollon sekä postipalvelujen ohella niin sanottuihin eritysaloihin, jonka vuoksi energia-alan hankinnat on rajattu hankintalain soveltamisen ulkopuolelle. Näihin sovelletaan erityisalojen hankintalakia, jonka tavoitteiksi on kirjattu täsmälleen samat tavoitteet kuin hankintalaissa. Hankintamenettelyä koskeva sääntely on kuitenkin huomattavasti väljempää.

Kynnysarvot erottavana tekijänä

Yksi merkittävimmistä eroista, joiden avulla energia-ala eroaa hankintalain mukaisista julkisten hankintojen kilpailutuksista, on se, että erityisalojen hankintalaki koskee ainoastaan EU-kynnysarvot täyttäviä hankkeita. Energia-alalla kilpailutusvelvollisuus alkaakin huomattavasti korkeammista summista kuin perinteisen hankintalain alaisissa hankkeissa.

Esimerkiksi rakennusurakoita koskevissa kynnysarvoissa erityisalojen hankintalaissa kilpailutuksen kynnysarvoksi asetetaan 5 404 000 euroa, kun perinteisessä hankintalaissa kansallisen kynnysarvon raja on 150 000 euroa.

Kynnysarvon ylittämisellä tarkoitetaan siis sitä, että hankinta on kilpailutettava noudattaen hankintalain tarkkoja menettelysäännöksiä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että energia-alan yrityksillä on huomattavasti suurempi vapaus toteuttaa pienempiä hankintoja ilman raskaita lakisääteisiä kilpailutusmenettelyjä. 

Yhteenveto

Ennen kuin hankintaprosessi käynnistyy, onkin suositeltavaa tarkastaa, toimiiko hankintayksikkö erityisalojen hankintalain piirissä, onko suunniteltu hankinta tarkoitettu nimenomaan kyseisen erityisalatoiminnan harjoittamiseksi ja ylittääkö hankkeen ennakoitu arvo EU-kynnysarvon.

Mikäli hanke jää näiden kriteerien ulkopuolelle, energia-alan toimijat voivat usein toteuttaa hankinnan omiin sisäisiin ohjeistuksiinsa tukeutuen. Huolellinen valmistelu varmistaakin sen, että hankintayksikkö ottaa kaiken irti erityisalojen hankintalain sisältämien kriteerien luomasta liikkumavarasta. 

Tämä blogi on ensimmäinen osa kuuden blogin sarjaa, jossa esittelemme energia-alan hankinnoissa sovellettavaa erityisalojen hankintalakia.

Tutustu kaikkiin sarjan artikkeleihin

Teksti: Venla Pietsalo (Linkedin)