Hankintalainsäädännön uudistus 2026–2027 ja sopimuskauden hallinta

02.07.2026

Onnistunut kilpailutus on vasta puolitiessään oleva hanke. Energia-alan kaltaisten kalliiden investointien todellinen arvo ja laatu mitataan sopimuskauden aikana. Hankintalainsäädännön sääntely-ympäristö elää voimakasta murrosvaihetta, sillä uudistukset tulevat voimaan vaiheittain vuoden 2026 ja 2027 aikana. Nämä uudistukset tuovat hankintayksiköille sekä uusia velvoitteita että joitain vapauksia. 

Mistä vuoden 2026–2027 hankintalakiuudistuksessa on kyse?

Vaikka suuri osa uudistuksesta keskittyykin sidosyksikkörakenteeseen, se sisältää myös muita energia-alan hankintayksiköitä koskettavia muutoksia, joiden tavoitteena on edistää vapaata kilpailua ja hankintojen kilpailutuksen toimivuutta.

  • Vähintään kaksi tarjousta: Hallituksen esityksen mukaan kilpailutus on lähtökohtaisesti uusittava kerran, jos tarjouksia saadaan vain yksi. Kuten edellisessä artikkelissa markkinakartoituksen yhteydessä mainitsimme, uudistus tuo merkittävän helpotuksen hankintayksiköille, jotka ovat toimittaneet markkinakartoituksen. Uudistuksen myötä hankintayksikkö vapautuu tällaisesta uudesta kilpailutuskierroksesta, jos se on suorittanut markkinakartoituksen ennen hankinnan aloittamista.
  • Hankintojen jakaminen osiin: Lähtökohtaisesti lainsäädännön tavoitteena on ollut, että hankintayksikkö pyrkisi järjestämään hankintatoimensa kokonaisuuksina. Muutoksen myötä, tavoitteena on kuitenkin entistä useammin toteutuva hankintojen osiin jakaminen, joiden avulla myös pk-yritykset saadaan osallistumaan tarjouskilpailuun ja kitkemään vähäistä tarjouskilpailua.
  • Sanktioiden tiukentuminen: Muutoksen myötä tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ja madaltaa kynnystä seuraamusten määräämiseen. Jatkossa esimerkiksi ilmoittamatta jätetyt suorahankinnat tai laittomat sopimusmuutokset voivat johtaa markkinaoikeuden määräämiin sanktioihin entistä useammin.

Sopimuskauden aikainen valvonta erityisaloilla

Erityisalojen hankintalain piirissä tehtävät sopimukset ovat usein teknisesti haastavia ja luonteeltaan pitkäkestoisia, jonka vuoksi sopimuskauden hallintaa voidaan pitää koko prosessin tärkeimpänä vaiheena. Todellisuudessa kilpailutuksen voittaminen on vasta ensisoittoa hankkeen toteutuksessa.

Sopimuskauden aikana kilpailutuksen voittaneen tahon tulee valvoa esimerkiksi hankkeen aikataulua, sopimusehtojen toteutumista, toimittamansa hankkeen laatua sekä siihen kohdistuvia muutos- ja lisätöitä.

Milloin hankintasopimusta saa muuttaa? 

Hankintasopimusta ei saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Olennaisina muutoksina on pidetty mm. sopimuksen soveltamisalan huomattavaa laajentamista tai sopimuskumppanin korvaamista uudella sopimuskumppanilla.

Sallittuina muutoksina pidetään sen sijaan:

  • Ennakoidut muutokset: Muutos perustuu hankintamenettelyn aikana tiedossa olleisiin ja hankinta-asiakirjoissa tehtyihin sopimusehtojen muuttamista koskeviin optioihin.
  • Lisätyöt: Jos sopimuskumppanin vaihtaminen aiheuttaisi taloudellista haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä, alkuperäisen sopimuskumppanin on suoritettava tarpeelliset lisätyöt tai tavarantoimitukset.
  • Ennalta arvaamattomat olosuhteet: Muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita huolellinen hankintayksikkö ei ole voinut ennakoida, eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen luonteeseen.

Yhteenveto

Julkinen hankinta ei pääty tarjouskilpailun voittamiseen, vaan varsinainen työnteko alkaa vasta sopimuskaudella. Aktiivinen sopimuksen ja hankkeen laadun seuraaminen varmistavat, että homma toimii ja urakan valmistuminen tuntuu onnistumiselta molemmilla osapuolilla.

Tämä blogi on osa kuuden blogin sarjaa, jossa esittelemme energia-alan hankinnoissa sovellettavaa erityisalojen hankintalakia.

Tutustu kaikkiin sarjan artikkeleihin

Teksti: Venla Pietsalo (Linkedin