Yrityskauppa ei pääty allekirjoitukseen. Se alkaa siitä. Tutkimukset osoittavat toistuvasti, että noin 60 prosenttia yrityskaupoista epäonnistuu tai jää kauas niille asetetuista tavoitteista. Syy ei useimmiten ole huono due diligence tai väärä hinta, vaan se, mitä tapahtuu kaupan jälkeen. Integraatiovaihe on se prosessin vaihe, jossa strateginen...
Oma lakitiimi ‑palvelussa saatte oman juristitiimin, joka tuottaa kiinteähintaista juridiikkaa energia‑ ja infra‑alan yrityksille. Tiimimme on jatkuvasti liiketoimintanne tukena tuottamassa in‑house ‑juridiikkaa käytännöllisellä ja liiketoimintalähtöisellä otteella.
Biovoimaan perustuva energiantuotanto kattaa hyvin erilaisia laitostyyppejä. Perinteinen biovoimalaitos polttaa biomassaa lämmön ja sähkön tuottamiseksi, kun taas biokaasulaitos jalostaa orgaanista ainesta biokaasuksi biologisen prosessin kautta. Molemmissa on kyse kaupan kohteena vaativasta kokonaisuudesta, mutta due diligencen painopisteet...
Pohjoinen teollisuus 2026 -messut kokoaa jälleen yhteen teollisuuden asiantuntijat, päättäjät ja kumppanit Ouluhalliin. Mukana menossa ovat energiajuristi.fi sekä yhteistyökumppanimme Envisor Oy, joiden tiimejä voit tulla tapaamana yhteiselle osastollemme 126. Meiltä mukana on Tomi, Stina ja Mirka, ja Envisorilta Joona ja Tiitus.
Tässä sarjassa on käyty läpi, miten sähkönsiirron hinta muodostuu, miten Energiaviraston valvontamalli toimii ja mitä valvontajakson 2024–2031 muutokset käytännössä tarkoittavat. Viimeisessä osassa on aika ottaa askel taaksepäin ja kysyä, mitä yhteinen tavoite puhtaan siirtymän edistämiseksi vaatii eri toimijoilta.
Tuulivoima- ja aurinkopuistokaupat ovat energia-alan nopeimmin kasvava transaktiomarkkina. Uusiutuvan energian rakentaminen on kiihtynyt, kehityshankkeita on paljon liikkeellä ja kokeneet kehittäjät myyvät hankkeita eteenpäin jo varhaisessa vaiheessa. Ostaja voi siis olla hankkimassa valmista ja tuottavaa voimalaa tai kehitysvaiheen hanketta, jossa...
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin rakenne ja miten valvonta käytännössä toimii. Laskentakaavat ja tasausmekanismit ovat kuitenkin vain osa laajempaa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten valvontamalli vaikuttaa verkkoyhtiöiden investointipäätöksiin ja sitä kautta koko sähköverkkosektorin alihankintaketjuun.
Energia-ala on muutoksessa. Vanha infrastruktuuri vaihtaa omistajaa, uusia tuotantolaitoksia rakennetaan kovalla tahdilla ja sääntely-ympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tässä ympäristössä yrityskaupat ovat luonteva tapa kasvaa, hakea synergioita tai yksinkertaisesti päästä markkinoille, joille orgaaninen kasvu olisi liian hidasta.
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin keskeisiä laskentaelementtejä: oikaistua nykykäyttöarvoa, WACC-mallia ja kannustimia. Yksi asia on kuitenkin jäänyt auki: miten valvonta käytännössä toimii? Miten Energiavirasto seuraa, pysyykö verkkoyhtiö sallitun tuoton rajoissa ja mitä tapahtuu, jos yhtiö on kerännyt tuottoa liikaa tai liian vähän?
Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastelimme akkuenergiavarastojen mahdollisuuksia pohtimalla, mitä ne ovat ja mitä hyötyä niistä on eri toimijoille. Monessa suhteessa ne ovatkin hyödyllinen ja tärkeä osa kehittyvää energiainfraa. BESS:ien nopea yleistyminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita, joihin törmätään entistä useammin hankekehitystyössä...
