WACC-malli ja kohtuullinen tuotto – paljonko verkkoyhtiöt saavat ansaita?

Edellisessä osassa käsiteltiin oikaistua nykykäyttöarvoa, joka kuvaa sähköverkon laskennallista arvoa. Se on valvontamallissa laskelmien lähtökohta, mutta yksin se ei vielä kerro, paljonko verkkoyhtiö saa asiakkailta periä. Tähän tarvitaan toinen luku: kohtuullinen tuottoaste. Se lasketaan niin sanotun WACC-mallin avulla.

Mitä WACC tarkoittaa?

WACC tulee englanninkielisistä sanoista Weighted Average Cost of Capital, eli pääoman painotettu keskikustannus. Yksinkertaisesti sanottuna se kuvaa sitä, kuinka kalliiksi verkkoyhtiölle tulee rahoittaa toimintaansa ja investointejaan. Verkkoyhtiö rahoittaa toimintaansa kahdella tavalla: omalla pääomalla, eli omistajien sijoittamalla rahalla ja vieraalla pääomalla eli lainoilla. Molemmista aiheutuu kustannuksia. Omistajat odottavat sijoitukselleen tuottoa, ja lainoista maksetaan korkoa. WACC on näiden kahden kustannuksen painotettu keskiarvo.

Mistä osista WACC rakentuu?

WACC-laskelmassa on useita muuttujia, joista Energiavirasto päättää erikseen kunkin valvontajakson alussa.

Vieraan pääoman kustannus kuvaa sitä korkotasoa, jolla verkkoyhtiön oletetaan saavan lainaa. Se perustuu yleiseen korkotasoon ja verkkoyhtiöiden tyypilliseen luottoriskiin.

Oman pääoman kustannus on laskennallisesti monimutkaisempi. Se perustuu niin sanottuun CAPM-malliin, jossa yhdistyvät riskitön korko, markkinoiden yleinen riskipreemio ja verkkoliiketoiminnan erityinen riskikerroin eli beeta. Mitä suurempi beeta, sitä riskisempänä toimiala mielletään ja sitä suurempaa tuottoa omistajat edellyttävät.

Oman ja vieraan pääoman suhde vaikuttaa siihen, kuinka paljon kummankin rahoitustavan kustannukselle annetaan painoa laskelmassa. Energiavirasto käyttää laskennassa niin sanottua normatiivista pääomarakennetta, joka ei välttämättä vastaa yksittäisen yhtiön todellista rahoitusrakennetta.

Lisäksi WACC lasketaan yleensä sekä ennen veroja että verojen jälkeen, ja valvontamallissa käytetään verojälkeistä WACC-lukua, johon on lisätty yhteisöverokorjaus.

Miten WACC vaikuttaa käytännössä?

Kun WACC on määritelty, kerrotaan se oikaistulla nykykäyttöarvolla. Tuloksena on se euromäärä, jonka verkkoyhtiö saa enintään periä asiakkailta vuodessa.

Esimerkki: jos verkkoyhtiön oikaistu nykykäyttöarvo on 10 miljoonaa euroa ja Energiaviraston vahvistama WACC on 6,5 prosenttia, on sallittu enimmäistuotto 650 000 euroa vuodessa. Jos WACC laskee vaikkapa 5,5 prosenttiin, putoaa sallittu tuotto 550 000 euroon. Puolen prosenttiyksikön muutos WACC:ssa tarkoittaa tässä esimerkissä 100 000 euron eroa sallitussa tuotossa.

Tämä havainnollistaa, miksi WACC-tason määrittäminen on yksi valvontamallin kiistanalaisimmista kysymyksistä. Verkkoyhtiöt pyrkivät yleensä ajamaan korkeampaa WACC-tasoa, kun taas Energiavirasto ja kuluttajien etuja ajavat tahot suosivat matalampaa tasoa.

Miksi WACC-tason määrittäminen on vaikeaa?

WACC ei ole yksinkertaisesti luettavissa markkinoilta, vaan se edellyttää useita laskennallisia valintoja, joista voidaan perustellusti olla eri mieltä. Riskittömän koron taso, markkinoiden riskipreemion suuruus ja beeta-kertoimen valinta ovat kaikki arvioita, joihin liittyy epävarmuutta. Pienilläkin valinnoilla on isot taloudelliset vaikutukset.

Lisäksi verkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä: investoinnit sitovat pääomaa vuosikymmeniksi. Jos WACC asetetaan liian matalalle, voi seurauksena olla, että verkkoyhtiöt eivät pysty rahoittamaan tarvittavia investointeja. Jos se asetetaan liian korkealle, maksavat asiakkaat enemmän kuin on tarpeen. Tasapainon löytäminen on sekä tekninen että poliittinen kysymys.

Lopuksi

WACC-malli on se väline, jolla abstrakti periaate kohtuullisesta tuotosta muuttuu konkreettiseksi euromääräksi. Yhdessä oikaistun nykykäyttöarvon kanssa se muodostaa sen laskennallisen kehikon, jonka sisällä verkkoyhtiöiden hinnoittelu tapahtuu. Sarjan seuraavassa osassa tarkastellaan, miten valvontamalli ei pelkästään rajoita tuottoja vaan myös ohjaa verkkoyhtiöiden käyttäytymistä kannustimien avulla.

Energiajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n tuottama palvelu energia-alan toimijoiden tarpeisiin. Jos olet kiinnostunut palveluistamme, yhteistyöstä tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)