Vetytalouden tulevaisuus Suomessa

Kun puhutaan puhtaasta siirtymästä Suomessa, moni mieltää sen tarkoittavan tuulivoimaa, aurinkovoimaa tai akustoja. Samaan aikaan maassamme kasvaa teknologinen ala, jonka vaikutukset energiantuotantoon saattavat yllättää. Puhdas vety ei ole enää pelkkä laboratoriokaasu, vaan siitä on tulossa merkittävä osa koko teollisuuden murrosta.

Haastattelimme Helenin vetyliiketoiminnan johtajaa Tuukka Hartikkaa, joka on päässyt seuraamaan vedyn roolin kehitystä läheltä.

Suomi osana eurooppalaista vetytaloutta

Hartikan johtama yksikkö kehittää vetyliiketoimintaan perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ne liittyvät kiinteästi sähköverkkoihin, infrastruktuuriin ja energiavarastointiin. Hän tiivistää Suomen mahdollisuuden puhtaan siirtymän edelläkävijämaana näin:

"Suomella on jo valmiiksi puhdas sähkö ja hyvät lähtökohdat uusiutuvien energiamuotojen kehittämiselle. Vielä kun saadaan infra ja markkinamallit kuntoon, voimme tuottaa ja myydä päästövähennykset sinne, missä niistä maksetaan."

Vetyteollisuudessa kilpailu ei ole pelkästään teknologista, vaan kyse on myös siitä, kuka ehtii rakentaa toimivan infrastruktuurin ja käyttöpaikat ensimmäisenä. Suomessa vedyn tuotanto on Euroopan halvimpien joukossa, mutta teollisia käyttökohteita ei ole tarpeeksi.

"Infran rakentaminen vaatii toimivia käyttökohteita, muuten ei synny liikettä", Hartikka huomauttaa.

Ratkaisuksi hän ehdottaa kansainvälisen päästökaupan kehittämistä, jolloin Suomessa tuotettaisiin puhdasta vetyä, ja päästöhyödyt myytäisiin ulkomaille. Tämä edellyttäisi EU-tasolla toimivaa järjestelmää, mikä Hartikan mukaan hyödyttäisi kaikkia:

"Globaalisti ei ole väliä, missä päästöt vähenevät. Tärkeintä on, että ne vähenevät."

Investoinnit, verkot ja tuotannon logiikka

Vetytalouden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja, toimivia sähköverkkoja ja kattavaa infrastruktuuria. Erityisesti sähköverkon kehitys korostuu, sillä osa alueista kaipaa kipeästi lisää kapasiteettia, jotta vetylaitokset voidaan sijoittaa järkevästi. Hartikka uskoo, että tilanne kehittyy nopeasti:

"Ongelmiin kyllä puututaan, ja viiden vuoden päästä tilanne näyttää aivan toisenlaisilta. Verkkojen kehittäminen on jatkuvaa työtä."

Energiantuotannon liiketoimintamallit perustuvat tulevaisuudessa entistä pidempiin ostosopimuksiin, sillä liiketoiminnan kannattavuuden tulee olla ennustettavaa, jotta suuret rahoittajat lähtevät hankkeisiin mukaan. Vetylaitoksen kohdalla tämä tarkoittaa pitkää, mieluusti yli kymmenvuotista sitoutumista teollisen toimijan, kaupungin tai vaikka kuljetusyrityksen kanssa. Tällöin yksi toimija sitoutuu ostamaan koko tuotannon, jolloin hankkeen kannattavuus on alusta lähtien ennustettava ja riskit hallittuja.

"Se on se malli, millä tämä saadaan toimimaan. Jatkossa ei rakenneta vain varmuuden vuoksi, vaan rakentaminen tapahtuu selkeästi määriteltyyn tarpeeseen."

Suomalaista osaamista ja innovaatioita

Vetytalouden perusrakenteet ovat vasta hahmottumassa, mutta Suomi ei ole kehityksestä jäljessä. Maassamme on vahvaa osaamista niin teknologian kuin järjestelmäosaamisen puolella. Hartikka nostaa esiin suomalaiset insinöörit:

"Suomessa on korkeatasoista teknistä osaamista. Nyt olisi hyvä hetki löytää innovaatioita, jotka hyödyntävät puhdasta sähköä ja vedyn mahdollisuuksia."

Vetytaloudessa kyse ei ole vain vedyn valmistamisesta, vaan myös siitä, miten sivuvirtoja, prosesseja ja raaka-aineita yhdistetään fiksusti. Synergioiden löytäminen, kuten vedyn ja hiilidioksidin yhteiskäyttö teollisissa reaktoreissa, voi tuottaa uutta liiketoimintaa ja samalla vähentää päästöjä.

Lopuksi

Vetyteollisuuden tulevaisuus ei ole kiinni yksittäisestä teknologiasta, vaan siitä, syntyykö Suomesta ekosysteemi, jossa puhdas sähkö, hyvä infra ja teollinen käyttö yhdistyvät. Potentiaalia on – mutta tarvitaan myös visio, investointeja ja EU-tason pelisääntöjä.

"Voimme tulevaisuudessa olla kärkimaa vetytaloudessa, kunhan ensimmäiset isot investoinnit saadaan ensin liikkeelle", Hartikka uskoo.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Jos sinulla on aihe, jota haluaisit käsiteltävän tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti

Tomi Rantasaari (Linkedin)