Valvontajakso ja tasausjakso – miten verkkoyhtiöiden valvonta käytännössä toimii?

Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin keskeisiä laskentaelementtejä: oikaistua nykykäyttöarvoa, WACC-mallia ja kannustimia. Yksi asia on kuitenkin jäänyt auki: miten valvonta käytännössä toimii? Miten Energiavirasto seuraa, pysyykö verkkoyhtiö sallitun tuoton rajoissa ja mitä tapahtuu, jos yhtiö on kerännyt tuottoa liikaa tai liian vähän?

Valvontajakso ja sen rakenne

Energiavirasto vahvistaa valvontamenetelmät kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen valvontajakso kattaa vuodet 2024–2031. Jakso on kuitenkin käytännössä jaettu kahteen neljän vuoden osaan: vuosiin 2024–2027 ja 2028–2031. Tämä jako on merkityksellinen, koska tiettyjä laskentaparametreja, kuten inflaatiotarkistuksia voidaan tarkistaa jaksojen välillä.

Valvontajakson pituus on tasapainoilu kahden tavoitteen välillä. Pitkä jakso antaa verkkoyhtiöille ennakoitavuutta investointipäätösten tekemiseen: yhtiö tietää etukäteen, millä ehdoilla se saa tuottoa kerätä usean vuoden ajan. Toisaalta liian pitkä jakso tekee valvonnasta jäykkää eikä mahdollista reagointia muuttuviin olosuhteisiin. Kahdeksan vuoden jakso neljän vuoden tarkistuspisteineen pyrkii yhdistämään molemmat näkökulmat.

Sallittu tuotto ja toteutunut tuotto

Valvontamallin laskenta tuottaa jokaiselle verkkoyhtiölle vuosittaisen sallitun tuoton, jonka se saa asiakkailta enintään periä. Käytännössä verkkoyhtiön toteutunut tuotto harvoin osuu täsmälleen sallittuun enimmäismäärään. Sähkönkulutus vaihtelee vuosittain, investoinnit ajoittuvat epätasaisesti ja kustannukset elävät. Tästä syntyy tilanne, jossa yhtiö on joinain vuosina kerännyt enemmän kuin sen olisi sallittu kerätä, ja toisina vuosina vähemmän.

Tätä varten valvontamalliin on rakennettu tasausmekanismi.

Tasausjakso ja alijäämä tai ylijäämä

Tasausjakso on se ajanjakso, jonka aikana verkkoyhtiön toteutunutta tuottoa verrataan sallittuun tuottoon. Jos yhtiö on kerännyt asiakkailta enemmän kuin valvontamalli sallii, syntyy ylijäämä. Jos taas yhtiö on kerännyt vähemmän kuin olisi sallittu, syntyy alijäämä.

Ylijäämä ei jää yhtiölle, vaan se on palautettava asiakkaille alentamalla tulevien vuosien siirtohintoja. Alijäämä puolestaan voidaan kattaa nostamalla tulevia hintoja sallitun tuoton puitteissa. Tämä mekanismi varmistaa, että valvontamallin asettama tuottokatto ei ole vain teoreettinen, vaan se toteutuu myös käytännössä pidemmällä aikavälillä.

Tasausmekanismi selittää osaltaan sen, miksi sähkönsiirtohinnat voivat nousta merkittävästi lyhyessä ajassa. Jos verkkoyhtiöllä on useiden vuosien alijäämä kertyneinä, se voi korjata tilanteen nostamalla hintoja jaksotetusti. Asiakkaan näkökulmasta korotus voi tuntua äkilliseltä, vaikka se todellisuudessa heijastelee pitkältä ajalta kertynyttä eroa sallitun ja toteutuneen tuoton välillä.

Miten Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöitä käytännössä?

Verkkoyhtiöt raportoivat Energiavirastolle vuosittain taloudellisesta toiminnastaan ja verkon tilasta. Raportoinnin perusteella Energiavirasto laskee jokaisen yhtiön toteutuneen tuoton ja vertaa sitä sallittuun tuottoon. Syntynyt ylijäämä tai alijäämä kirjataan ja otetaan huomioon seuraavien vuosien hinnoittelussa.

Valvonta on siis luonteeltaan jälkikäteistä: Energiavirasto ei hyväksy siirtohintoja etukäteen, vaan seuraa toteutumaa ja puuttuu tilanteeseen tarvittaessa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että verkkoyhtiöillä on käytännössä jonkin verran liikkumavaraa hinnoittelussaan vuositasolla, kunhan pidemmän aikavälin toteutunut tuotto pysyy sallituissa rajoissa.

Lopuksi

Valvontajakso ja tasausmekanismi muodostavat sen käytännön kehyksen, jonka sisällä kaikki aiemmissa osissa käsitelty laskenta konkretisoituu. Oikaistu nykykäyttöarvo ja WACC määrittävät sallitun tuoton tason, kannustimet ohjaavat yhtiöiden käyttäytymistä, ja tasausmekanismi varmistaa, että tuottokatto toteutuu myös käytännössä eikä jää pelkäksi laskennalliseksi tavoitteeksi. Seuraavassa osassa tarkastellaan, miten valvontamalli vaikuttaa verkkoyhtiöiden investointipäätöksiin ja koko alihankintaketjuun. 

Energiajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n tuottama palvelu energia-alan toimijoiden tarpeisiin. Jos olet kiinnostunut palveluistamme, yhteistyöstä tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)