Valvontajakso 2024-2031 – mikä muuttui ja miksi muutokset ovat kiistanalaisia?

Kuudessa edellisessä osassa on käyty läpi valvontamallin rakenne, sen käytännön toiminta sekä vaikutukset investointeihin ja alihankintaketjuun. Nyt on aika tarkastella, mitä tapahtui, kun Energiavirasto vahvisti valvontajakson 2024–2031 ehdot. Muutokset olivat merkittäviä ja synnyttivät laajan kiistan verkkoyhtiöiden, regulaattorin ja poliittisten päättäjien välille.

Mikä muuttui?

Valvontajaksolle 2024–2031 tehtiin useita muutoksia, jotka yhdessä leikkaavat verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa aiempaan jaksoon verrattuna.

Arvostusperiaatteen muutos oli muutoksista periaatteellisin. Aiemmilla valvontajaksoilla verkon komponenttien arvo laskettiin jälleenhankintahintaan, eli siihen, mitä vastaavan komponentin rakentaminen maksaisi nykyhinnoilla. Uudella jaksolla siirryttiin niin sanottuun hankintahintaperiaatteeseen, jossa arvo perustuu siihen hintatasoon, joka vallitsi investoinnin toteutushetkellä. Koska rakentamiskustannukset ovat vuosikymmenten aikana nousseet merkittävästi, muutos laski vanhojen investointien laskennallista arvoa huomattavasti.

Inflaatiotarkistusten poistaminen vahvisti saman vaikutuksen. Valvontajaksoilla 2016–2019 ja 2020–2023 verkon arvo tarkistettiin vuosittain vastaamaan rakennuskustannusindeksin kehitystä. Jaksolla 2024–2031 näistä tarkistuksista luovuttiin kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että inflaatio syö verkon laskennallista arvoa reaalisesti joka vuosi.

WACC-tason muutos täydensi kokonaisuuden. Energiavirasto laski kohtuullisen tuottoasteen tasoa aiempaan valvontajaksoon verrattuna, mikä leikkasi sallitun tuoton määrää entisestään.

Miksi Energiavirasto teki nämä muutokset?

Energiavirasto vahvisti valvontamenetelmät 29.12.2023 antamillaan päätöksillä. Menetelmissä korostuvat kustannusvastaavuus, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä nykyisen lainsäädännön tavoitteiden toteutuminen. Taustalla vaikutti myös poliittinen paine: sähkönsiirtohinnat olivat nousseet voimakkaasti 2010-luvun aikana, ja kuluttajien tyytymättömyys oli kasvanut. Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista ja vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia.

Miten verkkoyhtiöt reagoivat?

Verkkoyhtiöiden reagointi oli voimakasta. Valvontamenetelmistä valittivat lähes kaikki sähkö- ja maakaasunjakeluverkkoyhtiöt sekä sähkön kantaverkkoyhtiö. Markkinaoikeus käsitteli jakeluverkkoyhtiöiden ja sähkön kantaverkkoyhtiön valituksia erillisissä prosesseissa vuoden 2024 aikana.

21.11.2025 markkinaoikeus hylkäsi kaikki valitukset kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden mukaan Energiavirasto ei menetellyt sähkö- ja maakaasumarkkinalainsäädännön vastaisesti vahvistaessaan valvontamenetelmät. Ratkaisussa korostui erityisesti se, etteivät yhtiöt esittäneet riittävää selvitystä siitä, että ne eivät pystyisi rahoittamaan liiketoimintaansa valvontamenetelmien mahdollistaman kohtuullisen tuoton puitteissa, että niiden oikeus kohtuulliseen tuottoon olisi vaarantunut, tai että menetelmämuutokset estäisivät niitä täyttämästä lakisääteisiä velvoitteitaan.

Ratkaisu ei sinällään ole yllättävä. Tuomioistuin ei voi kumota viranomaispäätöstä pelkästään sillä perusteella, että se on epätarkoituksenmukainen tai johtaa jonkin osapuolen kannalta haastavaan lopputulokseen. Edellytyksenä on, että päätös ylittää viranomaisen toimivallan rajat tai rikkoo lakia. Koska Energiavirastolla on energia-alan regulaatiossa laaja tekninen ja taloudellinen harkintavalta, kumoamiskynnys on käytännössä korkea. Markkinaoikeus katsoi, etteivät verkkoyhtiöt kyenneet osoittamaan tätä kynnystä ylittäviä laillisuusvirheitä.

Lopuksi

Valvontajakson 2024–2031 muutosten ajoitus on herättänyt erityistä kritiikkiä, koska ne osuvat hetkeen, jolloin sähköverkon investointitarve on kasvamassa voimakkaasti. Puhtaaseen siirtymään liittyvä sähköistyminen lisää sähköverkon kuormitusta ja edellyttää verkon kapasiteetin kasvattamista. Samaan aikaan suuri osa olemassa olevasta verkosta on tulossa teknisen pitoaikansa päähän. Markkinaoikeuden ratkaisu vahvistaa valvontamenetelmien lainmukaisuuden, mutta ei vastaa laajempaan kysymykseen siitä, ovatko menetelmät investointien riittävyyden näkökulmasta tarkoituksenmukaisia. Yhtiöillä on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, joten asian oikeudellinen käsittely saattaa jatkua. 

Energiajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n tuottama palvelu energia-alan toimijoiden tarpeisiin. Jos olet kiinnostunut palveluistamme, yhteistyöstä tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)