Oikaistu nykykäyttöarvo – miten sähköverkon arvo lasketaan?

Ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että verkkoyhtiön sallittu enimmäistuotto lasketaan kertomalla sähköverkon oikaistu nykykäyttöarvo WACC-prosentilla. Koko laskelman perusta on siis se, kuinka paljon verkkoyhtiön omaisuus on arvoltaan. Mutta miten tuo arvo käytännössä määritellään ja miksi se on niin keskeinen kysymys koko valvontamallin kannalta?

Mitä oikaistu nykykäyttöarvo tarkoittaa?

Sähköverkko koostuu sadoista tai tuhansista yksittäisistä komponenteista: muuntajista, kaapeleista, pylväistä, kytkinasemista ja lukemattomista muista laitteista. Jokaisella komponentilla on oma tekninen pitoaikansa, eli se aika, jonka komponentin odotetaan kestävän ennen kuin se on uusittava. Muuntajan pitoaika voi olla vuosikymmeniä, kun taas jotkut laitteet vanhenevat nopeammin.

Oikaistu nykykäyttöarvo kuvaa sitä, kuinka paljon verkkoyhtiön koko omaisuus on tällä hetkellä arvoltaan ottaen huomioon komponenttien ikä ja jäljellä oleva käyttöikä. Yksinkertaistaen: uusi komponentti on täydessä arvossaan, mutta mitä lähempänä sen pitoajan loppua ollaan, sitä pienempi sen arvo on laskennassa. Kun kaikki komponentit lasketaan yhteen, saadaan koko verkon oikaistu nykykäyttöarvo.

Miten yksittäisen komponentin arvo lasketaan?

Laskenta etenee käytännössä kolmessa vaiheessa. Ensin komponentille määritellään hankinta-arvo, joka kuvaa sitä, mitä kyseisen komponentin rakentaminen tai hankkiminen maksaisi tänä päivänä. Sen jälkeen lasketaan, kuinka suuri osa komponentin pitoajasta on jo kulunut. Jos esimerkiksi muuntajan pitoaika on 40 vuotta ja se on ollut käytössä 20 vuotta, on puolet sen arvosta poistettu. Lopuksi jäljellä oleva arvo suhteutetaan koko verkon komponenttien summaan.

Tähän laskentaan liittyy yksi keskeinen periaatteellinen valinta: millä hinnalla komponenttien arvo määritellään? Vanhassa mallissa käytettiin jälleenhankintahintaa, eli sitä, mitä komponentin rakentaminen maksaisi nykyhinnoilla. Vuosia 2024–2031 koskevassa valvontajaksossa periaate muuttui: arvo lasketaan nyt sen vuoden hintatason mukaan, jolloin investointi alun perin toteutettiin. Tämä muutos vaikuttaa suoraan oikaistuun nykykäyttöarvoon ja sitä kautta siihen, kuinka paljon verkkoyhtiö saa tuottoa kerätä.

Miksi muutos herätti suurta vastustusta verkkoyhtiöiden keskuudessa?

Kun verkon arvo lasketaan investointivuoden hintatason mukaan eikä nykyhinnoilla, jää verkon arvo inflaation myötä väistämättä jälkeen todellisista kustannuksista. Verkkoyhtiöt ovat kritisoineet muutosta voimakkaasti, koska se tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosikymmeniä sitten tehdyt investoinnit arvotetaan sen ajan hinnoilla, jotka ovat murto-osa nykyisistä rakentamiskustannuksista. Samalla vuosille 2024–2027 päätettiin luopua inflaatiotarkistuksista kokonaan, mikä leikkasi verkon laskennallista arvoa entisestään.

Verkkoyhtiöiden näkökulmasta ongelma on konkreettinen: jos verkon laskennallinen arvo ei vastaa todellisia uusimiskustannuksia, ei sallittu tuottokaan riitä kattamaan investointeja. Tämä on se mekanismi, jonka kautta valvontajakson 2024–2031 muutokset ovat johtaneet uhkauksiin investointien vähentämisestä.

Alueelliset erot nykykäyttöarvossa

Oikaistu nykykäyttöarvo vaihtelee merkittävästi eri verkkoyhtiöiden välillä. Tiheään asutuilla alueilla on enemmän asiakkaita suhteessa verkon pituuteen, jolloin kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle. Harvaan asutuilla seuduilla tilanne on päinvastainen: pitkät siirtoyhteydet palvelevat vähäistä asiakasmäärää, mikä nostaa yksittäisen asiakkaan maksamaa siirtohintaa. Verkon ikä ja kunto vaikuttavat myös siirtohintaan, sillä vanha verkko on laskennallisesti lähes arvottomassa kunnossa, vaikka se fyysisesti toimisikin vielä vuosia.

Lopuksi

Oikaistu nykykäyttöarvo on valvontamallin laskelmien lähtökohta. Se määrittää pohjan, jolle sallittu tuotto lasketaan ja sitä kautta sen, minkä verran verkkoyhtiö voi asiakkailta periä. Kun laskentaperiaatteita muutetaan, muuttuu myös se taloudellinen ympäristö, jossa verkkoyhtiöt tekevät investointipäätöksiään. Tämä kytkös on syy sille, miksi näennäisen tekninen kysymys verkon arvostamisperiaatteista on todellisuudessa hyvin poliittinen. Se määrittää, kuinka paljon sähkönsiirtoon investoidaan ja kenen kukkarosta lasku lopulta maksetaan. 

Energiajuristi.fi on Skyline Legal Oy:n tuottama palvelu energia-alan toimijoiden tarpeisiin. Jos olet kiinnostunut palveluistamme, yhteistyöstä tai haluat ehdottaa blogiimme kiinnostavaa aihetta, ota ihmeessä yhteyttä info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)