Miksi tuulivoimahankkeet joskus epäonnistuvat?

Tuulivoimahankkeen onnistuminen ei riipu pelkästään hyvistä tuuliolosuhteista, vaan myös verkkoliitynnästä, luvituksen laadusta, teknologian ennakoinnista ja pitkäjänteisestä suunnittelusta. OX2:n Johannes Brunila kertoo, mitkä hankekehitykseen liittyvät tekijät yleisimmin ratkaisevat hankkeen menestyksen, tai epäonnistumisen, jo ennen investointipäätös- tai rakentamisvaihetta.

Tuulivoimahankkeista puhutaan usein onnistumistarinoiden kautta: alue löytyy, luvat saadaan ja voimalat rakennetaan. Todellisuudessa kaikki hankkeet eivät etene maaliin asti. Osa pysähtyy jo kehitysvaiheessa, osa puolestaan menettää kilpailukykynsä lähempänä investointipäätöstä ja osoittautuu näin taloudellisesti kannattamattomiksi vuosien suunnittelutyön jälkeen.

Keskustelimme OX2:n kaupallisen johtajan Johannes Brunilan kanssa siitä, miksi osa tuulivoimahankkeista onnistuu ja osa jää matkan varrelle.

– Yksittäistä syytä epäonnistumiselle on harvoin. Yleensä kyse on usean tekijän yhdistelmästä. Tuulivoimahankkeen kehittäminen rakennusvalmiiksi on pitkä projekti, jonka aikana tehdään paljon päätöksiä. Jos jokin keskeinen osa-alue ei toimi, vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä, Brunila kertoo.

Hyvä tuulisuus ei yksin riitä

Tuulivoimahankkeen lähtökohtana ovat riittävät tuuliolosuhteet, mutta ne eivät yksin takaa hankkeen onnistumista.

Vaikka alueella olisi erinomaiset tuotantoedellytykset, hankkeen kannattavuus voi kärsiä, jos sähköverkkoon liittyminen osoittautuu liian kalliiksi tai alueen verkkokapasiteetti on rajallinen, eikä mahdollista skaalaetuja tarjoavaa hankekokoa.

Jos sähköä ei pystytä siirtämään tehokkaasti verkkoon, hyväkään tuotanto ei ratkaise hankkeen taloudellisia haasteita. Verkkoliityntä on yksi ensimmäisistä asioista, joita hankekehityksessä arvioidaan, Brunila sanoo.

Tuulisuuden lisäksi hankkeen onnistumiseen vaikuttavat muun muassa alueen saavutettavuus, rakentamisolosuhteet ja mahdollisuus sijoittaa voimalat tehokkaasti.

Luvituksessa tehdään ratkaisuja vuosikymmeniksi

Lupaprosessi nähdään usein vaiheena, joka täytyy vain saada läpi. Käytännössä luvituksen aikana tehdään päätöksiä, jotka voivat määrittää hankkeen kilpailukyvyn koko sen elinkaaren ajan.

Yksi yleisimmistä haasteista liittyy siihen, että tuulivoimateknologia kehittyy nopeammin kuin hankkeet etenevät rakentamisvaiheeseen.

– Luvituksen aloituksen ja rakentamisen välillä voi kulua useita vuosia. Jos hankkeen reunaehdot määritellään luvissa liian tarkasti nykyisen teknologian mukaan, voi käydä niin, että markkinoiden tehokkaimpia ja toiminnaltaan ketterämpiä voimaloita ei enää voida hyödyntää silloin, kun rakentaminen alkaa, Brunila kertoo.

Tällöin hanke voi olla täysin luvitettu, mutta sen tuotanto- tai kustannustehokkuus jää kilpailijoita heikommaksi.

Teknologian kehitystä on vaikea ennustaa

Tuulivoimaloiden koko ja suorituskyky ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Samalla hankekehittäjien on pystyttävä tekemään päätöksiä pitkälle tulevaisuuteen.

Jos hankkeen suunnittelussa keskitytään vain tämän päivän ratkaisuihin, voi lopputulos olla vanhentunut jo ennen rakentamista.

Voimaloiden sijoittelu, alueen mitoitus ja tekniset reunaehdot vaikuttavat siihen, kuinka hyvin tulevaisuuden teknologia voidaan ottaa käyttöön. Mitä pidemmälle hankkeen elinkaarta tarkastellaan jo suunnitteluvaiheessa, sitä paremmat mahdollisuudet hankkeella on säilyttää kilpailukykynsä.

Kokonaisuus ratkaisee

Tuulivoimahankkeiden epäonnistumista selitetään joskus yksittäisillä tekijöillä, kuten luvituksen viivästymisellä tai haastavilla markkinaolosuhteilla. Brunilan mukaan todellisuudessa hankkeen menestys riippuu useiden osa-alueiden yhteispelistä.

Erinomainen sijainti ei yksin riitä, jos verkkoliityntä muodostuu liian kalliiksi. Ripeä luvitus ei pelasta hanketta, jos teknologiaa ei ole huomioitu riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Toisaalta vahvat tekniset ratkaisut eivät auta, jos hankkeen taloudelliset edellytykset jäävät heikoiksi.

– Parhaat hankkeet ovat tasapainoisia kokonaisuuksia. Niissä yhdistyvät kustannustehokas verkkoliityntä, laadukkaat luvat ja maankäyttöratkaisut, tarkoituksenmukainen sijainti, tuotanto-optimoitu layout ja mahdollisuus hyödyntää tulevaisuuden teknologiaa. Jos jokin näistä osa-alueista jää liian heikoksi, hankkeen eteneminen voi vaarantua, Brunila tiivistää.

Siksi tuulivoimahankkeen onnistumisen kannalta ratkaisevat päätökset tehdään usein vuosia ennen investointipäätöstä, kun hankkeen tulevaisuutta vasta suunnitellaan.

Haastattelimme Energiablogiin OX2:n kaupallista johtajaa Johannes Brunilaa, joka vastaa Suomen ohella myös Baltiasta. OX2 kehittää, rakentaa, myy, omistaa ja operoi laajamittaisia ​​uusiutuvan energian ratkaisuja.

Teksti: Aleksia Halonen