Mahdollisuuksien H2

Mikä onkaan tämä teollisuuden keskeinen raaka-aine, joka voidaan tuottaa täysin päästövapaasti, jolla on laaja kansainvälinen kysyntä teollisuuden eri prosesseissa, ja jonka valmistukseen meillä Suomessa on yhden parhaimmista edellytyksistä koko maailmassa? Kuin suoraan Jeopardy-ohjelmasta: tätä kaikkea on vety.

Energiajuristi.fi päätti selvittää, millainen potentiaali vedyn tuotannolla voi Suomessa olla, jos osaamme tehokkaasti kasvattaa sen ympärille syntyvää ekosysteemiä. Tapasimme Helenin vetyliiketoiminnan johtajan Tuukka Hartikan, joka työskentelee vedyn parissa osana yhtiön vihreän siirtymän strategiaa.

Mistä vetyä saadaan?

Vetyä tarvitaan niin terästeollisuudessa ja lannoitteiden valmistuksessa, mutta jota voidaan hyödyntää myös sähkömarkkinoiden tasapainottamiseen. Jos Suomi pelaa korttinsa oikein, vety voi olla meille paitsi puhdas ratkaisu, myös kilpailuvaltti tulevaisuuden vientimarkkinoilla.

"Vety ei ole niinkään polttoaine vaan energian kantaja. Se vaatii energiaa valmistukseen, mutta mahdollistaa monia asioita, joihin suora sähköistys ei riitä", Hartikka tiivistää.

Vedyn valmistus voidaan toteuttaa usealla tavalla. Perinteisessä elektrolyysissä sähköä käytetään veden hajottamiseen vedyn ja hapen muodostamiseksi. Suomessa tähän on erityisen hyvät olosuhteet, sillä puhdasta vettä riittää ja uusiutuvaa sähköä tuotetaan yhä enemmän.

Toinen tapa vedyn valmistamiseen, on reformoida fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua. Prosessi on yleisesti käytetty, mutta sen hiilijalanjälki on huomattava, ellei vapautuvaa hiiltä tai hiilidioksidia pystytä samalla ottamaan talteen.

"Vety on samaa ainetta sen valmistusprosessista riippumatta. Sen sijaan päästöjen kannalta ero voi olla valtava", Hartikka kertoo.

Mihin vetyä käytetään?

Vety on käytössä monilla teollisuuden aloilla, joissa sen rooli on korvaamaton. Esimerkiksi öljynjalostuksessa, ammoniakin tuotannossa ja lannoiteteollisuudessa se toimii raaka-aineena reaktioissa, joita ei voi toteuttaa ilman vetyä. Myös terästeollisuudessa vedyn avulla voidaan korvata koksi, jolloin hiilidioksidipäästöjä saadaan vähennettyä huomattavasti.

"On prosesseja, joissa vety on täysin korvaamaton. Niissä vedylle ei ole vaihtoehtoa, vaan vety on osa kemiaa", Hartikka kertoo.

Vedyn jatkojalostuksella voidaan tuottaa metanolia, synteettisiä polttoaineita tai komponentteja muoviteollisuuteen. Vedyn käytön laajuus kasvaa jatkuvasti sitä mukaa kun uusia teknologioita kehitetään.

Vedyn rooli energiataloudessa

Vedyn käyttö ei rajoitu vain teollisuuteen, vaan se voi toimia energian varastoinnin välineenä uusiutuvan energiantuotannon yhteydessä. Jos sähköä syntyy hetkellisesti yli tarpeen, ylimääräinen energia voidaan varastoida vetyyn. Kun sähköstä on myöhemmin pulaa, varastoitu vety voidaan muuttaa takaisin sähköksi.

Hartikka kuvaa tilannetta: "Jos sähkö on halpaa ja sitä tulee liikaa, silloin on tärkeää pystyä tuottamaan vetyä. Ja jos sähköä puuttuu, vedyllä voidaan taas tuottaa sähköä, mutta se vaatii tietyn hintatason, jotta se on kannattavaa."

Haasteellista vedyn säilyttämisestä tekee sen kevyt molekyylirakenne, minkä vuoksi se karkaa helposti. Vety vaatiikin erityiset säilytysratkaisut.

Lopuksi

Vetytaloudessa yhdistyvät energia, teollisuus, infra ja ilmastopolitiikka. Suomessa vedyn tuotannolle on poikkeuksellisen hyvät olosuhteet, mutta potentiaalin hyödyntäminen vaatii suunnitelmallisuutta, yhteistyötä ja investointeja.

"Meillä on jo valmiiksi puhdas sähkö ja hyvät lähtökohdat, kunhan saadaan infra ja markkinamallit kuntoon, voimme tuottaa ja myydä päästövähennykset sinne, missä niistä maksetaan", Hartikka summaa.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän uusia avauksia ja edistää niiden ympärillä käytävää keskustelua. Jos sinulla on aihe, josta toivot juttua, tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti:

Tomi Rantasaari (Linkedin)