Energiavirasto uudistaa sähköverkkoon liittämisen pelisääntöjä

Energiavirasto on julkaissut luonnoksen uusiksi menetelmiksi, jotka ohjaavat sähköverkkoon liittämistä ja sen hinnoittelua. Muutos koskettaa kaikkia verkkoyhtiöitä ja niiden asiakkaita. Erityisesti suurjännitteisen jakeluverkon määritelmän muutos pakottaa päivittämään toimintatapoja. Lausuntoaika päättyi 6.11.2025, ja palaute paljastaa selkeitä parannuksia mutta samalla myös kehitystarpeita. 

Mitä luonnoksessa esitetään?

Energiavirasto haluaa määritelmillä selkeyttää, miten verkkoyhtiöt käsittelevät uusia liittymiä. Luonnos kattaa liittämisvelvollisuuden, aikataulut ja hinnoittelun periaatteet. Tavoitteena on edistää tasapuolista kohtelua ja ennakoitavuutta tilanteessa, jossa puhdas siirtymä edellyttää verkon koko kapasiteetin hyötykäyttöä.

Jatkossa verkkoyhtiöiden on tarjottava joustavia liittymissopimuksia alueilla, joissa kapasiteetti on tiukalla. Tämä nopeuttaa verkkoon pääsyä ja tehostaa olemassa olevan kapasiteetin käyttöä. Tavoitteena on, että mahdollisimmat monet toimijat pääsevät liittymään verkkoon, vaikka täyttä tehoa ei olisikaan heti saatavilla. Lähes kaikki lausunnonantajat pitävät tätä hyvänä lisäyksenä.

Lisäksi menetelmissä on täsmennetty ns. jälkiliittyjälauseketta koskevia sääntöjä. Lausekkeessa ajatuksena on, että ensimmäiset liittyvät saavat palautuksena osan liittymismaksuistaan, kun verkkoon liittyy uusia liittyjiä. Tämä ehkäisee tilanteen, jossa ensimmäiset liittyjät kantavat kohtuuttoman suuren osan verkon rakentamiskustannuksista. Jatkossa lauseke tulee pakolliseksi useissa tilanteissa, joissa sitä ei nykyisellään käytetä. 

Lausuntopalaute

Lausuntopalautteessa näkyy selkeästi eri toimijaryhmien erilaiset tarpeet.

Kaupunkiverkkoyhtiöt korostavat erityispiirteitään. Maakaapelointi ja sähköasemainvestoinnit maksavat moninkertaisesti verrattuna haja-asutusalueen ilmajohtoihin. Kapasiteettivarausmaksun laskentamalli perustuu ilmajohtoverkon kustannuksiin, mikä ei kuvaa kaupunkiverkon todellisuutta. Liittämisajat voivat suurjänniteverkoissa venyä jopa kymmeneen vuoteen verkon vahvistamistarpeiden takia.

Teollisuusden toimijat puolestaan painottavat ennustettavuutta. Suuret hankkeet tarvitsevat varmuutta siitä, että kapasiteetti on käytettävissä, kun sitä tarvitaan. Hankkeet toteutuvat vaiheittain, mutta lopullinen kokonaisteho on oltava varattuna alusta alkaen. Liittymissopimuksen mitätöinti hankkeen viivästyessä on liian ankara toimenpide.

Pienet ja keskisuuret toimijat haluavat tasapuolisuutta. Suuret toimijat eivät saa varata kohtuuttomasti kapasiteettia. Hinnoittelun on oltava tasapuolista riippumatta sijainnista tai toimijan koosta. Kapasiteetin jakaminen estää yksittäistä suurta toimijaa viemästä kaiken vapaan tehon.

Kaikki verkkoyhtiöt jakavat yhteisiä huolia. Kapasiteettivarausmaksun laskentatyökalu ei anna luotettavia tuloksia. Lausuntoaika on ollut liian lyhyt työkalun kunnolliseen testaamiseen. Tulkinnanvaraiset ilmaisut tekevät päätöksenteosta vaikeaa. Verkkoyhtiöillä ei ole keinoja arvioida asiakkaan todellista tehontarvetta. Siirtymäaika kesäkuuhun 2026 on liian tiukka ja osuu liittymämyynnin vilkkaimpaan aikaan.

Yhteiskunnalliset toimijat toivovat, että koulut, sairaalat, puolustusteollisuus sekä vesi- ja jätehuolto tulisi voida priorisoida kapasiteetin jakamisessa. Pelkkä aikajärjestys ei huomioi yhteiskunnan kokonaisetua.

Lisäksi lausuntopalautteessa arvosteltiin epämääräisiä ilmaisuja, kuten "tavanomainen", "lähiaikoina", "kohtuullinen aika" ja "jonkun verran", jotka vaikeuttavat menetelmien tulkintaa. Myöskään liittämisajat eivät palautteen mukaan vastaa todellisuutta suurjänniteverkoissa.

Seuraavat vaiheet?

Lausuntopalautteen perusteella luonnos on kokonaisuutena onnistunut. Energiavirasto käsittelee seuraavaksi saamansa palautteen ja julkaisee lopulliset menetelmät. Verkkoyhtiöiden toive siirtymäajan pidentämisestä lienee syytä ottaa samalla vakavasti. Jos menetelmien käyttöönotolle annettaisiin aikaa syyskuuhun 2026, verkkoyhtiöillä olisi riittävästi aikaa valmistautua muutoksiin.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Jos sinulla on aihe, jota haluaisit käsiteltävän tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti

Tomi Rantasaari (Linkedin)

Linkit:

Menetelmäluonnos liittämisen ja sen hinnoittelun periaatteista