Energiavarastojen hyödyt eri toimijoille

Ensimmäisessä artikkelissa käytiin läpi, mitä akkuenergiavarastot ovat ja miten ne toimivat. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin, mitä konkreettisia hyötyjä BESS tuo eri tasoille, sähköjärjestelmästä yksittäiseen teollisuustoimijaan saakka.

Sähköjärjestelmä ja yhteiskunta

Uusiutuvan energian nopea kasvu on muuttanut sähköjärjestelmän dynamiikkaa perustavanlaatuisella tavalla. Tuuli- ja aurinkosähkö ovat hinnaltaan edullisia, mutta niiden tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Tämä vaihtelevuus kasvattaa tarvetta joustavalle kapasiteetille, joka pystyy reagoimaan nopeasti sekä yli- että alituotantotilanteisiin. BESS on tähän tehtävään yksi tehokkaimmista käytettävissä olevista ratkaisuista.

Järjestelmätasolla BESS tukee sähkön toimitusvarmuutta tasoittamalla tuotannon ja kulutuksen välistä epäsuhtaa. Se myös parantaa taajuusvakaisuutta: sähköverkon taajuuden on pysyttävä tarkasti 50 hertsissä ja BESS pystyy reagoimaan poikkeamiin millisekunneissa. Tämä on merkittävä etu tilanteessa, jossa perinteisten säädettävien voimalaitosten osuus pienenee ja verkon luontainen kyky vaimentaa häiriöitä heikkenee.

Laajemmasta näkökulmasta BESS:ien yleistyminen tukee Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita. Korvaamalla fossiilisia huippuvoimaloita ja mahdollistamalla uusiutuvan energian tehokkaamman käytön akkuvarastot pienentävät sähköntuotannon kokonaispäästöjä.

Kantaverkko ja reservimarkkinat

Fingrid vastaa Suomen kantaverkon käytöstä ja sähköjärjestelmän tasapainosta. Tehtävänsä ansiosta se ostaa reservipalveluja markkinapaikoilta, joilla BESS on poikkeuksellisen kilpailukykyinen. Taajuusohjattu normaalitilanteen reservi (FCR-N) ja taajuusohjattu häiriöreservi (FCR-D) edellyttävät nopeaa reagointikykyä, johon perinteiset voimalaitokset eivät pysty läheskään yhtä hyvin. Automaattinen ja manuaalinen taajuuden palautusreservi (aFRR ja mFRR) puolestaan vaativat kapasiteettia, joka pystyy joustamaan markkinaohjauksen mukaan lyhyessä ajassa. BESS täyttää nämä vaatimukset erinomaisesti.

Kantaverkon näkökulmasta BESS:ien lisääntyminen tarkoittaa myös sitä, että verkon kuormitushuiput tasaantuvat ja siirtoverkon kapasiteetin tarve kasvaa hitaammin. Tämä helpottaa verkon kehittämistä ilman massiivisia uusinvestointeja siirtokapasiteettiin.

Energiayhtiöt ja itsenäiset BESS-toimijat

Energiayhtiöille ja sijoittajille verkkoon kytketty BESS on markkinatoimija, jonka tulovirrat muodostuvat tyypillisesti useasta lähteestä samanaikaisesti. Reservimarkkinat ovat toistaiseksi olleet tärkein ansaintakanava mutta energia-arbitraasi täydentää kokonaisuutta: kun sähkönhinta vaihtelee vuorokauden aikana merkittävästi, BESS voi ostaa sähköä halvoilla tunneilla ja myydä sen kalliimmilla tunneilla.

Hybridimalli, jossa BESS rakennetaan tuulivoima- tai aurinkovoimalan yhteyteen, parantaa tuotantolaitoksen kokonaistaloudellista kannattavuutta. Lainsäädäntöä on muutettu tukemaan juuri tätä rakennetta: useampaa voimalaitosta ja niihin kytkeytyviä energiavarastoja varten voidaan nykyisin rakentaa yhteinen verkkoon liittyminen ilman, että toiminta muuttuu luvanvaraiseksi sähköverkkotoiminnaksi. Samalla liittymiskapasiteetti tulee tehokkaampaan käyttöön, sillä BESS tasaa tuotantolaitoksen verkkoon syöttämää tehoa.

Uusiutuvan energian tuottajat

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden taloudellinen haaste on se, että tuotanto ajoittuu usein epäedullisesti markkinahintojen näkökulmasta. Aurinkovoimala tuottaa eniten päivänvalotunteina, jolloin kaikki muutkin aurinkovoimat tuottavat ja hinta on alhainen. Sama ilmiö toistuu tuulivoimassa tuulisina aikoina. BESS ratkaisee tämän siirtämällä tuotantoa ajankohtiin, jolloin hinta on korkeampi, ilman että tuotantokapasiteettia tarvitsee lisätä.

BESS parantaa myös tasehallintaa. Tuotantoennusteet eivät koskaan ole täydellisiä, ja poikkeamat aiheuttavat tasevastuuriskejä. BESS voi pehmentää näitä reaaliaikaisesti ja vähentää epätasapainosta aiheutuvia kustannuksia.

Teollisuus ja suurkuluttajat

Teollisuudelle BESS on ennen kaikkea kustannusten hallinnan väline. Energiaintensiivisillä toimialoilla sähkölasku muodostuu paitsi kulutetun energian määrästä myös siirtokapasiteetin huipputehoista. Lyhytaikaisetkin tuotantopiikit voivat nostaa laskutettavaa huipputehoa merkittävästi, vaikka muu kulutus olisi maltillista. BESS tasaa nämä sähköntuotantopiikit. Akusto latautuu hiljaisempina aikoina ja purkaa energiansa tuotantopiikkien aikaan, jolloin siirtokustannukset laskevat.

Toinen merkittävä hyöty on sähkönsaannin varmuus. BESS voi ylläpitää kriittisten prosessien toiminnan verkkokatkosten aikana teollisuuslaitoksille, joissa tuotantokatkos aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä tai turvallisuusriskejä. Kolmantena näkökulmana on sähkön hankinta: yritys, jolla on BESS käytössään, voi ostaa sähköä suunnitelmallisesti halvimpina tunteina ja hyödyntää varastoaan kalliimpien tuntien aikana.

Menestys ei ole ilmaista

BESS hyödyttää sähköjärjestelmää, markkinatoimijoita ja yksittäisiä yrityksiä samanaikaisesti. Tässä piilee kuitenkin myös sen suurin jännite, sillä mitä enemmän toimijoita markkinoille tulee, sitä enemmän ne alkavat kilpailla keskenään samoista tulovirroista. Reservimarkkinoiden hinnat laskevat, arbitraasimahdollisuudet kaventuvat ja verkon liittymisjonot kasvavat. Samalla kun BESS ratkaisee järjestelmätason ongelmia, se luo uusia haasteita markkinatasolle.

Kolmannessa ja viimeisessä artikkelissa tarkastellaan juuri tätä ilmiötä: mitä tapahtuu, kun akkuvarastoja on markkinoilla niin paljon, että ne alkavat syödä toistensa kannattavuutta – ja mitä seurauksia sillä on muille sähkömarkkinatoimijoille?

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Jos sinulla on aihe, jota haluaisit käsiteltävän tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)