Energiavarastojen haasteet

Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastelimme akkuenergiavarastoja myönteisessä valossa, pohtimalla mitä ne ovat ja mitä hyötyä niistä on eri toimijoille. Saatu yleiskuva energiavaratoista on oikea, mutta ei täydellinen. BESS:ien nopea yleistyminen tuo mukanaan haasteita, jotka nousevat yhä voimakkaammin esiin käytännön hanketyössä ja sähkömarkkinoilla.

Kehityskulku perustuu optimistisille odotuksille

Suomen sähköntuotantokapasiteetin odotetaan lähivuosina kehittyvän erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman lisäinvestointien kautta. Etenkin maatuulivoima on eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla erittäin kilpailukykyistä ja lisäinvestointien voidaan ennakoida laskevan sähkön keskimääräistä hintaa. Samalla sääriippuvaisen tuotannon kasvu merkitsee kuitenkin entistä suurempia hinnanvaihteluita.

BESS:ien liiketoimintamalli rakentuu pitkälti tämän kehityskulun varaan. Mitä enemmän vaihtelevaa tuotantoa on verkossa, sitä enemmän on hintavaihtelua, jonka myötä on myös enemmän arbitraasimahdollisuuksia ja reservimarkkinatarpeita. Laskentamallit tehdään tämän oletuksen pohjalta. Riski syntyy siitä, että oletus on optimistinen.

Kaikki suunnitellut hankkeet eivät kuitenkaan toteudu. Arvioiden mukaan tuulivoimakapasiteetin arvioidaan lisääntyvän noin 23 gigawattia vuoteen 2040 mennessä, eli sen määrä kolminkertaistuisi vuoden 2023 tasoon verrattuna. Luvut perustuvat nykyiseen hankekehitysportfolioon. Portfolio on kuitenkin eri asia kuin toteutunut kapasiteetti. Kaavoitusprosessit, valitukset, lupamenettelyt ja verkon liittymiskapasiteetin puute hidastavat tai pysäyttävät osan hankkeista eikä ole takeita siitä, millä tahdilla kasvu lopulta tapahtuu.

Jos uusiutuvan energian kapasiteetti kasvaa suunniteltua hitaammin, markkinoiden hintavaihtelu jää pienemmäksi ja BESS:n arbitraasimahdollisuudet kaventuvat. Jos kasvu on nopeaa, hintavaihtelu kasvaa, mutta samaan aikaan markkinoille tulee lisää BESS-kapasiteettia kilpailemaan samoista tulovirroista. Sääriippuvaisen tuotannon merkityksen korostuminen merkitsee sitä, että sähköjärjestelmässä voi ilmetä ajanjaksoja, jolloin tehosta on puutetta, joka korostaa tarvetta lisätä sähkömarkkinoille erityisesti säätökykyistä kapasiteettia. Tarve on todellinen, mutta se houkuttelee markkinoille yhä enemmän toimijoita, jotka kaikki tavoittelevat samaa. Kumpikin skenaario sisältää riskin, eri tavalla.

Liittymisjonot

Kun sekä uusiutuvan energian tuotantohankkeet että BESS-hankkeet hakevat liittymää samanaikaisesti, jonot kasvavat ja kaikki kilpailevat samoista liityntäpisteistä. Voimakkaasti lisääntyvän sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon integrointi sujuvasti sähköverkkoihin edellyttää kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittämiseen sisältyvien vastuiden ja kehittämisvelvollisuuden sekä sähköverkkolupasääntelyn osittaista uudelleentarkastelua.

Sähkönkulutus ei lisäänny tasaisesti eri puolilla Suomea, vaan sähkön kulutus ja tuotanto ovat eriytymässä energiamurroksen myötä yhä enemmän eri puolille Suomea. Tuulivoimatuotannon keskittyessä erityisesti Pohjanmaan maakuntiin ja Etelä-Suomen fossiilisten voimalaitosten poistuessa käytöstä sähkön tuotanto keskittyy Pohjois-Suomeen, kun taas Etelä-Suomessa kulutus lisääntyy entisestään. Tämä kasvattaa siirtotarvetta ja tekee verkon pullonkauloista entistä akuutimman ongelman kaikille liittyjille.

Lainsäädäntöä uudistetaan tilanteen hallitsemiseksi. Joustava liittymissopimus olisi tarkoitettu määräaikaiseksi järjestelyksi siihen saakka, kunnes verkon kapasiteetti mahdollistaa lopullisen taatun kiinteän liittymistehon käyttöönoton. Joustavat liittymissopimukset voivat nopeuttaa verkkoon pääsyä, mutta ne tarkoittavat käytännössä myös sitä, että BESS:n toimintamahdollisuuksia voidaan rajoittaa verkon kapasiteetin mukaan.

Jonotilanne ei koske vain BESS-toimijoita. Teollisuuden uudet liittymät voivat viivästyä, mikä hidastaa sähköistymistä ja vihreän vedyn tuotantoa.

Kannibalisaatio

Yksi BESS-sijoitusten keskeisimmistä riskeistä on markkinakannibalisaatio. Kun yhä useampi toimija kilpailee samoista tulovirroista, tuotot pienenevät kaikille.

Reservimarkkinoilla kapasiteetin tarve on rajallinen. Kun markkinoilla on riittävästi BESS-kapasiteettia, reservituotteiden hinnat laskevat. Se, joka tuli ensimmäisenä markkinoille, sai parhaat tuotot. Myöhemmin tulevat toimivat kapeammalla marginaalilla.

Energia-arbitraasissa tilanne on samankaltainen. Kun useat BESS-toimijat ostavat halpaa sähköä samanaikaisesti, halvan sähkön hinta nousee. Kun kaikki purkavat varastoaan kalliina tunteina, hinta laskee. Hintaero kaventuu juuri siksi, että sitä hyödynnetään laajasti. Liiketoimintamalli, joka on laskettu nykyisillä markkinahinnoilla, voi heikentyä merkittävästi hankkeen elinaikana.

Sääntelyn epävarmuus

BESS-hankkeet ovat alttiita myös sääntelyn muutoksille. Talousvaliokunta on useissa asiayhteyksissä korostanut energiamurroksen edellyttämien investointien edistämistä ja niitä mahdollistavaa, ennakoitavaa ja teknologianeutraalia sääntely-ympäristöä. Riittävät investoinnit ovat keskeinen edellytys sähkömarkkinoiden toimivuudelle ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuudelle. Ennakoitavuus on kuitenkin juuri se, mitä sähkömarkkinoilla on ollut vaikea taata. EU:n sähkömarkkinalainsäädäntö kehittyy jatkuvasti ja muutokset voivat vaikuttaa yllättäen BESS-liiketoiminnan kannattavuuteen. Investointipäätökset on tehty tietyn sääntely-ympäristön pohjalta, ei tulevaisuuden.

Haasteet ovat hallittavissa

Haasteet eivät ole ylitsepääsemättömiä. Markkinakannibalisaatiolta voi suojautua rakentamalla liiketoimintamalli useammalle tulovirralle yhtäaikaisesti. Liittymisjonon hallinnassa hybridijärjestelyistä on jo hyötyä. Sääntelyn muuttumisen riskiä voidaan pienentää pitkäaikaisilla sopimuksilla ja huolellisella juridisella valmistelulla.

BESS-hankkeen kannattavuus ei ratkea pelkästään teknologian hinnalla tai laitoksen sijainnilla. Se ratkeaa markkinadynamiikan, liittymisehtojen, sopimustekniikan ja sääntely-ympäristön yhteisvaikutuksessa, ja niiden hallintaan tarvitaan sekä energia-alan liiketoimintaosaamista että juridista asiantuntemusta.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Jos sinulla on aihe, jota haluaisit käsiteltävän tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti: Tomi Rantasaari (Linkedin)