Energia- ja tietoliikennealan yhteistyö tekee infrastruktuurin rakentamisesta kestävämpää

Sähkö-, kaukolämpö-, vesi- ja tietoliikenneverkot sijoittuvat usein samoille alueille. Silti niiden rakentaminen tapahtuu edelleen monesti erillisinä hankkeina.

Yhteisrakentamisella voidaan vähentää kaivutöitä, pienentää rakentamisen kustannuksia ja lyhentää työmaiden aiheuttamia häiriöitä. Samalla säästetään materiaaleja, vähennetään päästöjä ja parannetaan investointien kustannustehokkuutta.

- Päällekkäisen tietoliikenne infrastruktuurin rakentaminen ei ole kenellekään kannattavaa. Kaikille riittäisi, jos kadun alle rakenteisiin yksi kuituverkko, jossa kaikilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus tarjota tietoliikennepalveluita, sanoo Valokuitusen verkon rakentamisesta vastaava Kaj Storås.

Ajatus on tuttu myös energia-alalta: kun infrastruktuuri rakennetaan kerran huolellisesti, sitä kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Sähköverkot toimivat jo avoimella periaatteella. Asiakkaalla on mahdollisuus kilpailuttaa sähkösopimus.

Suurin osa Suomen tietoliikenneverkoista on kuitenkin yhä suljettuja, jolloin asiakas ei voi kilpailuttaa internetpalveluitaan. Suomessa tietoliikenneverkot tulisi avata kilpailulle muiden pohjoismaiden tapaan. Tällä vältettäisiin myös päällekkäisen infran rakentuminen, mikä aiheuttaa tarpeettomia kustannuksia ja haittaa ympäristölle.

Maan alla tila on rajallinen

Erityisesti kaupungeissa uuden infran rakentaminen muuttuu vuosi vuodelta haastavammaksi. Katujen alla kulkee jo sähkökaapeleita, vesijohtoja, viemäreitä, kaukolämpöä, kaasuverkkoja ja tietoliikennekaapeleita. Jokainen uusi kaivanto lisää kustannuksia ja kasvattaa riskiä vaurioittaa olemassa olevia verkkoja.

Siksi ajantasainen verkkotieto ja toimiva yhteistyö eri verkonomistajien välillä ovat entistä tärkeämpiä.

Jo ennen kaivutöiden aloittamista kaivajalla on velvollisuus selvittää, mitä maan alla kulkee. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhteydenottoa useisiin eri verkonomistajiin ja useita erillisiä kaapelinäyttöjä. Mitä enemmän toimijoita alueella on, sitä monimutkaisemmaksi prosessi muodostuu.

Yhteistyö ei tarkoita kilpailun vähentämistä

Verkkojen yhteensovittaminen ei tarkoita sitä, että yritykset luopuisivat omasta liiketoiminnastaan. Verkkojen rakentamisen aikataulujen yhteensovittaminen voi kuitenkin olla haastavaa erilaisten aikataulutavoitteiden vuoksi. Toimitusvarmuusinvestointeja ohjataan hyvin eri näkökulmalla kuin kuluttaja-asiakastoimituksia. Toisessa vaakakupissa on kuitenkin mahdollisuus rakentaa fyysinen infrastruktuuri tehokkaammin.

Mikäli kaivutyöt voidaan ajoittaa yhdessä ja tuleviin tarpeisiin varaudutaan jo rakentamisvaiheessa, vältetään turhia investointeja ja vähennetään tarvetta avata samoja katuja yhä uudelleen.

Samalla myös kunnat, urakoitsijat ja asukkaat hyötyvät. Vähemmän työmaita tarkoittaa sujuvampaa liikennettä, pienempiä ympäristövaikutuksia ja vähemmän häiriöitä arkeen.

Tulevaisuuden infrastruktuuri rakennetaan yhdessä

Suomessa sähköverkkoihin investoidaan tulevina vuosina voimakkaasti. Samalla valokuituverkon rakentaminen jatkuu eri puolilla maata. Nämä investoinnit tarjoavat mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.

Sen sijaan, että kilpailisimme resursseista tai näkisimme toisemme haittatekijöinä, meidän pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä, Storås kiteyttää.

Kun sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentamista tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena eikä erillisinä hankkeina, avoimella verkkomallilla on mahdollista rakentaa infrastruktuuria, joka on sekä kustannustehokkaampaa että kestävämpää.

Yhteisrakentaminen ei ole vain tapa säästää kaivukustannuksissa. Se on keino rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa fiksummin – yhteistyöllä.

Haastattelimme Energiablogiin Valokuitunen Oy:n rakentamisesta vastaavaa johtajaa (Chief Delivery Officer) ja johtoryhmän jäsentä Kaj Stroråsia. Valokuitunen on avointa valokuitua valtakunnallisesti rakentava suomalainen yritys, jonka verkko ulottuu yli 450 000 kotitalouteen.