Miten suurjännitteisten liittymien yleiset ehdot muuttuvat 2026-2027? 

Vuonna 2026 voimaan tulevat suurjännitteisten jakeluverkkojen liittymisehdot (SJLE 2026) päivittävät sähköverkkoon liittymisen pelisääntöjä vastaamaan muuttunutta sähköjärjestelmää. Vaikka osa muutoksista on terminologisia täsmennyksiä, mukana on myös kokonaan uusia velvoitteita, oikeuksia ja sopimusmalleja, jotka vaikuttavat erityisesti sähköntuotantoon, energiavarastoihin ja verkon käyttöön.

Alla on koottu uudistuksen keskeisimmät muutokset verrattuna vuoden 2019 liittymisehtoihin. Yhteenvedon löydät blogin lopusta.

Sähkövarastot tulevat mukaan liittymisehtoihin

Yksi merkittävimmistä muutoksista on sähkövarastojen huomioiminen omana kokonaisuutenaan. Siinä missä vuoden 2019 ehdot keskittyivät sähkön kulutukseen ja tuotantoon, SJLE 2026 ottaa huomioon myös akkuvarastot ja muut energiavarastoratkaisut.

Muutoksen taustalla on sähköjärjestelmän kehitys. Akkuvarastot ja muut energiavarastoratkaisut ovat yhä tärkeämpi osa sähköverkkoa.

Määritelmien ja käsitteiden muutokset

Suurjännitteisen jakeluverkon määritelmä laajenee. Vuoden 2019 ehdoissa suurjännitteinen jakeluverkko tarkoitti nimellisjännitteeltään 110 kV:n verkkoa. Vuoden 2026 ehdoissa määritelmä muuttuu muotoon vähintään 110 kV, jolloin se kattaa myös tätä korkeammat jännitetasot. Samalla viittaus kantaverkkoon poistuu ja määrittely tarkentuu sähköntuotannon liittymisverkkojen suuntaan.

SJLE 2026 tuo mukanaan useita uusia käsitteitä, joista merkittävin on joustava liittymissopimus. Tämä tarkoittaa sitä, että liittymän tehoa tai verkon käyttöä voidaan hallita sovittujen ehtojen mukaisesti. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi määritellä taattu kapasiteetti sekä mahdollinen joustava lisäkapasiteetti.

Lisäksi ehtoihin on lisätty määritelmät sähköntuotannon liittymisverkolle, voimalaitoskokonaisuudelle sekä energiavarastoja sisältäville kokonaisuuksille.

Samalla liittymisjohdon määritelmää on laajennettu. Aiemman yksittäisen sähköjohdon sijaan liittymisjohto nähdään nyt kokonaisuutena, johon kuuluvat myös tarvittavat sähkölaitteet ja -laitteistot.

Myös liittymiskohdan käsite vaihtuu liittymispisteeseen. Muutos ei välttämättä vaikuta käytännön toimintaan, mutta se yhtenäistää terminologiaa muun sähkömarkkinasääntelyn kanssa.

Joustavat liittymissopimukset tuovat uusia velvoitteita

Joustava liittymissopimus on yksi koko uudistuksen merkittävimmistä uutuuksista. Jos liittymä perustuu joustavaan sopimukseen, liittyjän on asennettava hyväksytty tehonohjausjärjestelmä. Verkonhaltija voi vaatia järjestelmän testaamista, ja liittyjä vastaa sen ylläpidosta sekä tarvittaessa uusimisesta.

Lisäksi ehdoissa on asetettu uusi velvollisuus. Jos tehonohjausjärjestelmä ei toimi sovitulla tavalla, liittyjän tulee itse rajoittaa joustavan lisäsyötön tai lisäoton käyttöä.

Verkonhaltijalle enemmän mahdollisuuksia hallita verkkoa

SJLE 2026 selkeyttää verkonhaltijan oikeutta asettaa teknisiä vaatimuksia esimerkiksi jännitteensäätöön, loistehoon ja suojaukseen liittyen. Lisäksi suojauksen yhteensovittamista koskevat vaatimukset laajenevat kattamaan myös liittyjän sähkölaitteistoihin suoraan tai välillisesti liittyvät muut sähkölaitteistot.

Häiriöihin ei enää vain varauduta paperilla

Sananmuodoissa on tehty useita pieniä mutta merkityksellisiä muutoksia.

Vuoden 2019 ehdoissa liittyjän tuli "ottaa huomioon" jännitekuopat ja jälleenkytkennät. Vuoden 2026 versiossa liittyjän tulee aktiivisesti varautua sähköverkon häiriöiden vaikutuksiin. Muutos korostaa liittyjän omaa vastuuta järjestelmän häiriönsietokyvystä.

Samalla verkonhaltijan mahdollisuuksia puuttua puutteisiin laajennetaan. Jatkossa liittymän käyttö voidaan keskeyttää jo silloin, kun puutteet eivät vielä aiheuta häiriötä, mutta niiden voidaan ilmeisesti arvioida vaikuttavan sähköjärjestelmän toimintaan.

Mittalaitteille on päästävä viivytyksettä

Verkonhaltijan oikeuksia täsmennetään myös käytännön toiminnan osalta. Aiemman määräyksen mukaan verkonhaltijalla oli oikeus päästä mittalaitteille. Uudessa versiossa todetaan, että pääsyn tulee olla mahdollista viivytyksettä ja korvauksetta. Lisäksi liittyjän on varattava tilat sellaisille kaukokäyttö- ja valvontalaitteille, joita verkonhaltija tai järjestelmävastaava edellyttää.

Käyttämätöntä kapasiteettia voidaan vapauttaa

Verkonhaltija voi jatkossa pienentää liittymän kokoa, jos liittymän käyttö jää olennaisesti sovittua vähäisemmäksi vähintään 12 kuukauden ajaksi. Muutoksen tavoitteena on vapauttaa verkkokapasiteettia muiden hankkeiden käyttöön.

Siirtymäsäännös kuitenkin suojaa vanhoja liittyjiä: ennen uusien ehtojen voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin liittyvillä asiakkailla on oikeus palauttaa liittymän koko entiselleen 36 kuukauden aikana ilman uutta liittymismaksua.

Sopimusehtojen muuttaminen helpottuu

Verkonhaltija voi jatkossa muuttaa sopimusehtoja esimerkiksi silloin, kun olosuhteet muuttuvat olennaisesti, vanhentuneita sopimus- tai hinnoittelumalleja uudistetaan tai muutokset ovat tarpeen energiansäästön edistämiseksi. Tämä antaa verkonhaltijoille aiempaa enemmän joustavuutta sopimuskannan kehittämiseen.

Uusia purkuperusteita ja tarkennuksia sopimuksiin

SJLE 2026 sisältää uusia sopimuksen purkuperusteita, jotka liittyvät muun muassa hankkeiden viivästymiseen ja kansainvälisiin pakotteisiin. Lisäksi sopimusehtojen muuttamista koskevia määräyksiä on päivitetty vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä.

Parempi oikeusturva liittyjälle

Kaikki muutokset eivät lisää verkonhaltijan oikeuksia. SJLE 2026:ssa todetaan ensimmäistä kertaa nimenomaisesti, että liittyjä voi saattaa liittymissopimusta koskevan erimielisyyden energiamarkkinariitalautakunnan käsiteltäväksi. Tämä parantaa liittyjän oikeusturvaa ja selkeyttää riitatilanteiden käsittelyä.

Yhteenveto: mitä muuttuu eniten?

SJLE 2026 heijastaa sähköjärjestelmän murrosta, jossa sähkövarastot, hajautettu tuotanto ja joustava verkkokapasiteetin käyttö ovat aiempaa tärkeämmässä roolissa. Suurimmat muutokset ovat:

• sähkövarastojen tuominen osaksi ehtoja
• joustavan liittymissopimuksen käyttöönotto
• tehonohjausjärjestelmiä koskevat uudet vaatimukset
• verkonhaltijan laajentuneet oikeudet teknisten vaatimusten asettamiseen
• mahdollisuus pienentää alimitoitetusti käytettyjä liittymiä
• uudet purkuperusteet ja pakotekirjaukset
• energiamarkkinariitalautakunnan lisääminen oikeussuojakeinoksi.

Näiden muutosten tavoitteena on parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta, joustavuutta ja kapasiteetin tehokasta hyödyntämistä muuttuvassa energiajärjestelmässä.

Tarvitsetko apua liittymis- tai verkkopalvelusopimuksiin liittyvissä kysymyksissä?

Jos haluat varmistaa, miten muutokset vaikuttavat omaan toimintaasi, tai tarvitset apua liittymis- ja verkkopalvelusopimusten laatimisessa, tarkastamisessa tai tulkinnassa, Energiajuristin asiantuntijat auttavat.

Teksti: Stina Virkkala