Valokuitu on osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria eikä vain nopea internetyhteys

Kuvitellaan tilanne, jossa myrsky katkaisee sähköt. Varavoima pitää tärkeimmät toiminnot käynnissä, mutta entä jos samalla tietoliikenneyhteydet eivät toimisi? Maksupäätteet pysähtyisivät, etätyö keskeytyisi, monet viranomaispalvelut olisivat tavoittamattomissa ja yritysten järjestelmät lakkaisivat toimimasta.

Sähköverkon rinnalla kulkee toinen yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämätön infrastruktuuri: valokuituverkko. Se on digitaalisen yhteiskunnan näkymätön selkäranka, jonka merkitys ulottuu paljon kotien internetyhteyksiä laajemmalle.

– Valokuitu on tehokkain tiedonsiirtoyhteys. Sen kapasiteetti, energiatehokkuus ja toimintavarmuus ovat omaa luokkaansa, minkä vuoksi siitä on tullut tietoyhteiskunnan perusedellytys. Valokuituverkko on rakennettu säävarmasti ja verkon kriittisten komponenttien sähkönsaanti on varmistettu varavirralla. Valokuituverkon kannalta suurin uhkatekijä on kaivinkoneen kauha, eli valtaosa verkon vahingoista tapahtuu muun infrarakentamisen yhteydessä, kertoo Valokuitusen verkon rakentamisesta vastaava Kaj Storås.

Toimintavarmuus rakennetaan jo ennen käyttöönottoa

Valokuitu ei palvele vain kotitalouksia. Sen varassa toimivat myös mobiiliverkot, yritysten tietoliikenne, pilvipalvelut, etätyö, viranomaispalvelut ja yhä useammat yhteiskunnan kriittiset toiminnot.

Vaikka käyttäjä hyödyntäisi langatonta 5G-yhteyttä, tukiasemat on liitetty runkoverkkoon valokuidulla. Samalla datan määrä kasvaa jatkuvasti tekoälyn, pilvipalveluiden ja digitalisaation myötä. Tulevaisuudessa yhteyksiltä vaaditaan ennen kaikkea vakautta ja kapasiteettia.

Kuten sähköverkossa, myös tietoliikenneverkossa käyttövarmuus ratkaistaan pitkälti suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Laadukkaat materiaalit, oikea asennussyvyys ja tarkka dokumentointi mahdollistavat verkon häiriöttömän käytön vuosikymmeniksi eteenpäin. Rakennetussa ympäristössä tämä korostuu, sillä maan alla kulkee jo runsaasti muuta infrastruktuuria.

Uusia valokuituverkkoja rakennetaan yhä useammin niin, että tulevaisuuden laajennuksiin varaudutaan jo rakentamisvaiheessa. Kun kapasiteettia tarvitaan lisää, uusia kuituja voidaan asentaa olemassa oleviin mikrokanavaputkiin ilman laajoja uusia kaivutöitä. Tämä säästää kustannuksia, vähentää häiriöitä ja pidentää verkon käyttöikää.

Huoltovarmuus rakentuu kahdesta verkosta

Yhteiskunnan toiminta on nykyisin riippuvainen sekä sähköstä että tiedonsiirrosta. Maksuliikenne, energiaverkkojen ohjaus, teollisuuden automaatio, terveydenhuolto ja viranomaisviestintä tarvitsevat molempia.

– Valokuidun vahvuuksia ovat suuri kapasiteetti, toimintavarmuus ja hyvä häiriönsietokyky. Koska tiedonsiirto tapahtuu optisena signaalina kaapelissa, se ei ole samalla lailla alttiina häiriöille kuin radiosignaalit tai sähköiset tiedonsiirtosignaalit. Maan alle rakennettu verkko on ennen kaikkea hyvin suojassa sääolosuhteilta, kertoo Storås.

Sähkö- ja tietoliikenneverkot kulkevat käsi kädessä

Energia-ala sähköistyy vauhdilla, ja samalla yhteiskunta digitalisoituu. Toinen kehitys ei onnistu ilman toista.

Sähköverkko siirtää energiaa, valokuitu siirtää tietoa. Yhdessä ne muodostavat perustan, jonka varassa yhteiskunta toimii.

Siksi valokuitu nähdään osana samaa kriittistä infrastruktuuria kuin sähköverkot. Mitä paremmin nämä verkot suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään tulevaisuuden tarpeita varten, sitä toimintavarmempi ja turvallisempi yhteiskunta on.

Haastattelimme Energiablogiin Valokuitunen Oy:n rakentamisesta vastaavaa johtajaa (Chief Delivery Officer) ja johtoryhmän jäsentä Kaj Stroråsia. Valokuitunen on avointa valokuitua valtakunnallisesti rakentava suomalainen yritys, jonka verkko ulottuu yli 450 000 kotitalouteen.

Teksti: Aleksia Halonen