Sähkömarkkinalain uusia käsitteita: sähköntuotannon liittymisverkko

Vuoden vaihtuessa sähkömarkkinalakiin tuli mielenkiintoisia muutoksia, jotka avaavat täysin uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia niin verkkoyhtiöille kuin sijoittajillekin.

Energiablogi jatkaa sähkömarkkinalain muutosten läpikäyntiä. Tänään vuorossa on sähköntuotannon liittymisverkko. Sen avulla halutaan mahdollistaa tuulivoiman ja muun tuotannon entistä joustavampi yhdistäminen sähköverkkoon, minkä toivotaan edistävän siirtymää kohti puhtaampaa energiantuotantoa sekä siihen perustuvaa teollisuutta.

Liittymisverkon määritelmä ja muutoksen taustat

Sähkömarkkinalain mukaan sähköntuotannon liittymisverkolla tarkoitetaan sellaista sähköverkkoa, jolla vähintään kaksi voimalaitoskokonaisuutta liittyy sähköverkkoon yhteisellä liittymällä sekä mahdollisella varasyöttöyhteydellä. Edellytyksenä on, että liittymisverkon tulee olla sitä hyödyntävien sähköntuottajien tai energiavaraston haltijoiden hallinnassa. 

Uudistusta on perusteltu mm. sillä, että vuoteen 2040 mennessä sähkön kysyntä kasvaa yli 60 TWh olettaen, että vedyn tuotanto ja vihreä teräs yleistyvät ennusteiden mukaisesti. Tuulivoimakapasiteetin arvioidaan lisääntyvän noin 23 gigawattia vuoteen 2040, ja teollisen mittakaavan aurinkovoima yli 10 gigawattiin.

Vanhan sääntelyn perusteella vastuu pelkästään tuotantoa palvelevien verkonosien rakentamisesta oli sähköntuottajilla itsellään. Tuottajat eivät hankkeiden eriaikaisuudesta ja kilpailutilanteesta johtuen alkaneet kehittämään useampaa tuottajaa palvelevia alueellisia sähköverkkoja. Tähän haluttiin uudenlaista joustavuutta  sähköntuotannon liittymisverkon avulla.

Kolme esimerkkiä mahdollisuuksista

Esimerkki 1: Verkkoyhtiö rakentaa tuotannon liittämisverkon

Aiemmin verkkoyhtiö ei voinut rakentaa useaa tuulipuistoa palvelevaa sähköverkkoa osana säänneltyä verkkotoimintaansa. Jos verkkoyhtiö rakensi esimerkiksi 110 kV johdon, johon kolme tuulipuistoa liittyi, tätä ei laskettu verkko-omaisuuteen eikä yhtiö saanut sille kohtuullista tuottoa.

Lakimuutoksen jälkeen verkkoyhtiö voi rakentaa esimerkiksi 110 kV verkon, johon kolme eri tuulipuistoa liittyy. Tämä verkko kuuluu verkkoyhtiön säänneltyyn toimintaan, ja yhtiö saa sille kohtuullisen tuoton. Jakeluverkonhaltijat voivat nyt kehittää tuotantoa yhteen kerääviä verkkoja tai verkon osia osana normaalia verkkotoimintaansa.

Esimerkki 2: Tuottajat rakentavat yhteisen liittymisverkon ilman lupaa

Aiemmin kolme tuulipuistoyhtiötä eivät voineet yhdessä rakentaa yhteistä sähköntuotannon liittymisverkkoa ilman sähköverkkolupaa. Jokainen rakensi oman liittymisjohtonsa, vaikka ne sijaitsivat lähekkäin.

Jatkossa kolme tuulipuistoyhtiötä voivat yhdessä rakentaa yhteisen sähköntuotannon liittymisverkon, joka liittää heidän puistonsa kantaverkkoon. He voivat operoida tätä verkkoa ilman sähköverkkolupaa, jos siinä ei toimiteta sähköä tukkuasiakkaille tai loppukäyttäjille.

Esimerkki 3: Kolmas osapuoli rakentaa ja operoi liittymisverkkoa

Aiemmin ulkopuolinen sijoittaja tai infrayhtiö ei voinut perustaa yhtiötä tuottajien liittymisverkkojen rakentamista ja operointia varten ilman täyttä sähköverkkolupaa.

Lakimuutoksen jälkeen liittyjät tai kolmas osapuoli liittyjien pyynnöstä voivat perustaa sähköntuotantoa palvelevien verkkojen rakentamista ja operointia varten yhtiön, joka voi operoida verkkoa suurjännitteisen jakeluverkonhaltijan luvan nojalla.

Liittymisverkko vs. suljetutu sähköverkko

Sähköntuotannon liittymisverkkoa ei pidä sekoittaa suljettuun sähköverkkoon, vaikka molemmat ovatkin sähkömarkkinalain erityisjärjestelyjä. Keskeinen ero on käyttötarkoituksessa: suljettu sähköverkko toimittaa sähköä rajatulla maantieteellisellä alueella loppukäyttäjille (esim. teollisuuspuisto tai satama), kun taas sähköntuotannon liittymisverkko ainoastaan kerää usean tuotantolaitoksen sähkön ja siirtää sen yleiseen verkkoon ilman loppukäyttäjille toimittamista. Suljettu verkko vaatii aina sähköverkkoluvan, kun taas liittymisverkko ei yleensä erillistä lupaa vaatisi. 

Mitä uudistuksesta kannattaa huomioida?

Uusi sääntely edistää tuotantokohteiden keskitettyä sähköverkkoon liittämistä sen sijaan, että jokainen liittyjä rakentaisi oman liittymisjohdon. Sähköntuotannon liittymisverkkojen rakennuskustannukset ovat liittymisjohtoja edullisempia, etenkin kun etäisyys lähimpään liityntäpisteeseen kasvaa. Keskitetty verkkoon liittyminen edistää myös verkkojen kokonaistaloudellista tehokkuutta.

Jos liittymisverkot osataan ottaa oikealla tavalla käyttöön, ne toivon mukaan vähentävät rinnakkaisia johtoja, alentavat kustannuksia ja nopeuttavat uusiutuvan energian liittämistä. Tuottajat voivat edistää hankkeitaan, ja verkkoyhtiöt voivat tarjota palvelua useammalle toimijalle samalla kertaa.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Jos sinulla on aihe, jota haluaisit käsiteltävän tai haluat kommentoida tätä artikkelia, ota yhteyttä osoitteeseen info@skylinelegal.fi.

Teksti

Tomi Rantasaari (Linkedin)