Liittymiskapasiteetti ei riitä? Näin sähkömarkkinalakia uudistetaan  

Sähköverkon kapasiteetin riittävyys on ajankohtainen puheenaihe, koska ilman liittymää myöskään hankkeita ei voida edistää. Vuoden 2026 joustavaa liittymää koskevat muutokset sekä valmisteilla oleva etusijajärjestys voivat muuttaa liittymisprosessien pelisääntöjä merkittävästi lähivuosina.

Liittymän avulla laitos kytketään verkkoon, ja liittymissopimuksen myötä sille syntyy sähköverkon käyttöoikeus. Käytännössä liittymien taustalla on kuitenkin yhä monimutkaisempi sääntely-ympäristö. Liittymiskapasiteetti pystytään varaamaan kaavan ja rakennusluvan saatua lainvoiman, minkä vuoksi hankkeen kehitysasteella on suuri vaikutus liittymän toteutumiseen.

Viime vuosina sähkömarkkinalakiin on tehty ja ollaan tekemässä muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan siihen, miten liittymisprosessi etenee ja kenelle kapasiteettia ensisijaisesti myönnetään. Mitä valmisteilla oleva etusijajärjestys toisi tullessaan ja mitä verkkoyhtiöiden ja liittyjien kannattaa tietää lakimuutoksista?

Liittymä ja liittymisvelvoite

Liittymää tarvitsevan toimijan tulee käynnistää prosessi tekemällä verkonhaltijalle liittymispyyntö. Verkonhaltijan on tarjottava liittymä kohtuullisessa ajassa, mutta silti kohdeltava liittyjiä tasapuolisesti. Kuka tahansa voi pyytää liittymää, ja verkonhaltijalla on lähtökohtaisesti velvollisuus sen toteuttamiseen. Käytännössä liittämisvelvoitteen toteuttaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä investointeja ja hankekehitystä tehdään jatkuvasti enemmän.

Suurin yksittäinen haaste on, ettei verkkokapasiteetti aina riitä kaikille halukkaille. Tähän ongelmaan liittyy myös laajempaa epävarmuutta: investointipäätökset tehdään usein pitkällä aikajänteellä, ja liittymän myöntäminen yhdelle hankkeelle voi rajoittaa kapasiteetin saatavuutta myöhemmin toteutettavilta hankkeilta samalla verkkoalueella. Hankkeiden rahoitus ja toteutus edellyttävät varmuutta siitä, että sähköliittymä on ylipäätään saatavissa.

Joustava liittymä tuo uutta liikkumavaraa

Lainsäädännössä on yritetty ratkaista kapasiteetin riittävyyteen liittyvää ongelmaa eräänlaisilla kompromisseilla, jossa useammalle liittyjälle annetaan tietty osuus vapaasta kapasiteetista. Sähkömarkkinalakiin lisättiin 1.1.2026 ns. joustavan liittymän käsite, jonka tavoitteena oli parantaa verkkokapasiteetin riittävyyttä ja helpottaa sen tasaisempaa jakautumista eri käyttäjien kesken. Verkonhaltijat velvoitettiin tarjoamaan joustavia liittymissopimuksia perinteisen, kiinteätehoisen liittymän rinnalla.

Joustavassa liittymässä osa liittymistehosta on käytettävissä välittömästi ja osa verkkokapasiteetin saatavuuden mukaan. Ratkaisu antaa verkonhaltijalle enemmän liikkumavaraa kapasiteetin kohdentamisessa ja mahdollistaa useamman hankkeen liittämisen aiempaa nopeammin, vaikka täyttä kapasiteettia ei olisikaan heti tarjolla. Samalla se antaa liittyjille aikataulun, jonka kuluessa täysi liittymiskapasiteetti on saatavilla.

Uudistuksen vaikutukset ovat vielä osin avoimia

Valmisteilla olevan etusijajärjestyksen tavoitteena on määritellä, missä järjestyksessä uusia liittyjiä käsitellään tilanteissa, joissa verkkokapasiteettia ei ole riittävästi kaikille hakijoille. Hallituksen esityksen luonnos on juuri ollut lausuntokierroksella, joten lain lopullisesta sanamuodosta ei ole vielä varmuutta.

Etusijajärjestyksen valmisteluun liittyy useita avoimia kysymyksiä ja riskejä. On esitetty huolia siitä, että sääntelyn siirtymävaihe voisi joillakin alueilla hidastaa uusien liittymien käsittelyä tai päätöksentekoa. Laajemminkin vaikutuksiltaan epäselvä sääntely uhkaa häiritä muutoin myönteistä investointikehitystä: jos liittymän saaminen viivästyy, hankkeet eivät jää odottamaan vaan siirtyvät pysyvästi muihin maihin.

Sääntelyyn liittyy myös useita käytännön kysymyksiä, joihin ei vielä ole selkeää vastausta. Etusijajärjestyksestä poikkeamiselle ei ole ehdotettu varsinaisia sanktioita, eikä lakiehdotuksessa ole otettu kantaa siihen, saako liittymän myöntää vapaasti silloin, kun kapasiteettia on runsaasti tarjolla. Lisäksi kilpailu hankkeiden välillä saattaa ainoastaan siirtyä toiseen vaiheeseen prosessia.

Ennustettavuus on toimivien sähkömarkkinoiden edellytys

Sähkömarkkinat kaipaavat ennen kaikkea ennustettavuutta. Uudistusten tavoitteet, kapasiteetin riittävyys ja tasapuolinen jakautuminen, ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia. Ongelma voi syntyä siitä, jos markkinoita lähdetään ohjaamaan lainsäädännön keinoilla liian voimakkaasti, ja jos valitut keinot tietyn ongelman ratkaisemin ohella synnyttää uusia haasteita. Jatkuvat lainsäädännölliset muutokset vievät sääntelyn uskottavuutta ja sitä kautta karkottavat maastamme myös investointeja.

Riippumatta siitä, millaiseksi etusijajärjestys lopulta muodostuu, verkkoyhtiöiden, energiayhtiöiden, datakeskushankkeiden ja muiden suurten sähkönkäyttäjien kannattaa huomioida sääntelyn kehitys jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa. Liittymien saatavuus, aikataulut ja kapasiteetin ehdot voivat muodostua entistä tärkeämmäksi osaksi investointien toteutettavuutta.

Teksti: Tomi Rantasaari