Kuinka meriliikenne sähköistetään?

Meriliikenteen sähköistyminen voi kuulostaa futuristiselta idealta, mutta todellisuudessa se on jo käynnissä. Suomessa akustoja hyödyntäviä hybridialuksia on jo liikenteessä, Norjassa sähköistäminen on vielä pidemmällä. Seuraavat vuodet tulevat muuttamaan erityisesti saaristo- ja lähiliikennettä nopeasti. Lue LST Service Oy:n toimitusjohtaja Ville Lehdon haastattelu aiheesta.

Mutta mitä meriliikenteen sähköistäminen oikeasti tarkoittaa käytännössä? Riittääkö, että dieselmoottori vaihdetaan akkuihin?

Ei aivan.

Todellisuudessa kyse on paljon suuremmasta kokonaisuudesta: aluksista, satamista, sähköverkoista, automaatiosta ja energiavarastoista. Käytännössä meriliikenteen sähköistäminen on yhtä paljon energiajärjestelmän rakentamista kuin liikenteen sähköistämistä.

Hybridiratkaisuilla voidaan vähentää päästöjä jopa 50 prosenttia

Täyssähköiset ratkaisut sopivat parhaiten lyhyille ja säännöllisille reiteille, kuten losseihin, saaristolauttoihin ja vesibusseihin. Kun alus liikennöi samaa väliä jatkuvasti, akut voidaan ladata jokaisen satamakäynnin aikana.

Tämä on sähköistymisen kannalta olennaista: akkua ei tarvitse mitoittaa koko päivän käyttöä varten, vaan seuraavaa latausväliä varten.

Pitkillä merireiteillä täyssähköisyys ei vielä ole realistinen vaihtoehto, koska energiantarve on liian suuri nykyiselle akkuteknologialle. Kaikkia aluksia ei myöskään muuteta heti täyssähköisiksi. Monissa ratkaisuissa akut toimivat dieselmoottorien rinnalla hybridijärjestelmänä. Esimerkiksi LST muutti Finnferriesin Stella-aluksen dieselkäyttöisestä sähköhybridiksi. Ratkaisulla onnistuttiin vähentämään päästöjä noin 50 prosenttia.

Sähköistäminen vaatii myös uudenlaista infrastruktuuria satamiin

Pelkkä sähköinen alus ei riitä vaan myös satamiin tarvitaan uutta infrastruktuuria.

Kun alus saapuu laituriin, se voi tarvita lataukseen useiden megawattien tehon. Erityisesti saaristossa sähköverkon kapasiteetti ei aina riitä tällaisiin hetkellisiin tehopiikkeihin.

Siksi satamiin rakennetaan energiavarastoja, jotka toimivat puskurina sähköverkon ja aluksen välillä. Akku latautuu verkosta tasaisesti ja purkaa energian nopeasti laivaan sen ollessa satamassa.

"Laivojen sähköistymisen myötä saariston satamiin voidaan rakentaa akkuvarastoja, jotka eivät vain lataa aluksia, vaan osallistuvat myös sähkömarkkinoille ja voivat toimia kriittisen infran varavoimana", kertoo toimitusjohtaja Ville Lehto LST Groupilta.

Sähköinen meriliikenne vaatii paljon automaatiota. Järjestelmän täytyy hallita latausta, akun varaustilaa ja sähkön käyttöä reaaliajassa. Myös kunnossapito muuttuu. Akkujen lämpötiloja ja järjestelmien toimintaa seurataan jatkuvasti, jotta mahdolliset viat havaitaan ajoissa.

Samalla sähköistyminen luo uusia mahdollisuuksia energia- ja sähköalan yrityksille, sillä valmiita standardiratkaisuja ei vielä ole. 

Täysin päästötön meriliikenne?

Lyhyillä reiteillä päästötön liikenne on jo mahdollista, jos alukset ladataan uusiutuvalla sähköllä.

Pitkillä merireiteillä ratkaisu ei kuitenkaan todennäköisesti ole pelkkä akkusähkö. Tulevaisuudessa sähköä voidaan yhdistää esimerkiksi vetyyn, ammoniakkiin tai muihin vähäpäästöisiin polttoaineisiin.

Yksi asia on kuitenkin selvä: meriliikenteen sähköistyminen on alkanut, ja seuraavat suuret muutokset tapahtuvat juuri satamissa ja lähiliikenteessä. 

Energiablogin haastattelussa oli LST Service Oy:n toimitusjohtaja Ville Lehto. LST Group on suomalainen sähkötekniikan konserni, joka työllistää 230 työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto on n. 30 M€.

Energiajuristi.fi-sivustolla haluamme tuoda esiin energiakentän tulevaisuutta rakentavia näkökulmia ja asiantuntijoiden ajatuksia. Mikäli tarvitset juridista apua, ota meihin yhteyttä!

Teksti: Aleksia Halonen