Kolme myyttiä datakeskuksista

Datakeskukset ovat ajankohtainen aihe, kun pilvipalvelut ja tekoäly vaativat yhä enemmän energiaa, tilaa ja infrastruktuuria. Samalla datakeskukset ovat nousseet värikkään julkisen keskustelun kohteiksi. Tapasimme datakeskusyhdistyksen puheenjohtajan Veijo Terhon, joka avaa datakeskusten ympärillä käytävää keskustelua ja arvioi yleisimpiä julkisuudessa esitettyjä väitteitä.

Myytti 1: Datakeskukset nostavat sähkön hintaa

Moni uskoo, että konesalien valtava sähkönkulutus nostaa pörssisähkön hinnan taivaisiin. Veijo Terho kumoaa väitteen suoraan:

"Datakeskukset tuovat markkinoille merkittävän tilaajan uusiutuvalle energialle. Ne tilaavat tuuli- ja vesivoimaa, minkä ansiosta rakennamme lisää tuotantokapasiteettia. Sen sijaan olemassa olevaa kapasiteettia ne eivät haali itselleen sen enempää kuin muukaan teollisuus."

Terho muistuttaa myös datakeskuksen roolista verkon vakaudessa: "Kun sähköverkon taajuus uhkaa laskea, datakeskus voi hetkellisesti ottaa käyttöön varavoimaa ja turvata siten koko sähköverkon toiminnan."

Pitkällä tähtäimellä Terho ennustaa sähkön hinnan tasaantumista, jolloin jatkuvaa nousua tai suuria hinnan vaihteluja ei nähtäisi.

Myytti 2: Datakeskukset eivät luo työpaikkoja

Datakeskusten kohtaamassa kritiikissä on usein korostettu, että kun laitos on valmistunut, sen paikalliset vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen ovat varsin vähäisiä.

"Datakeskuksen rakennusvaihe työllistää kymmenittäin urakoitsijoita ja heidän alihankkijoitaan, jolloin työllisyysvaikutus voi olla paikallisesti hyvin merkittävä. Sen lisäksi myös datakeskuksen operatiivinen vaihe tarvitsee kymmeniä ellei satoja IT-asiantuntijoita ja insinöörejä, jotka vastaavat palvelinten ylläpidosta, valvonnasta ja kunnossapidosta."

Lisäksi Terho korostaa laajempaa alihankintaverkostoa ja siten työllisyysvaikutuksen ulottumista myös laajemmalle:

"Siivous, logistiikka sekä sähkö- ja jäähdytysjärjestelmien huolto ovat työvaiheita, joista syntyy pitkäaikaisia työpaikkoja monessa tapauksessa juuri sellaisille paikkakunnille, joissa perinteinen teollisuus on saattanut vähentyä."

Myytti 3: Tuotot valuvat kokonaan ulkomaille

Ulkomaisten pilvipalveluyhtiöiden konesalit herättävät huolen siitä, että kotimaiset verotulot jäisivät saamatta ja tuotot valuisivat ulkomaille.

"Rakennusvaiheessa suuri osa urakka- ja työkorvauksista jää suomalaisille yrityksille. Myös keskuksen käyttövaiheessa maksetaan tuloveroa, yhteisöveroa ja kiinteistöveroa Suomeen", Terho oikaisee.

"Datakeskukset ovat veronmaksajia siinä missä mikä tahansa teollisuuslaitos. Ne vahvistavat kuntien ja valtion taloutta, eivätkä vie verotuloja muualle."

Lopuksi

Datakeskuksiin kohdistunut arvostelu perustuu usein mustavalkoiseen näkemykseen sähkön suurkuluttajista ja ulkomaisten investoijien kasvottomasta toiminnasta. Tosiasiassa konesalien rakentaminen voi vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja sekä luoda merkittäviä työpaikkoja sekä rakennus- että myöhemmissä operointivaiheissa. Lisäksi ne tuottavat jatkuvasti merkittäviä verotuloja käyttövaiheessa.

Selkeä ja ennustettava sääntely sekä tasapuolinen kohtelu muuhun teollisuuteen nähden varmistavat, että Suomesta kehittyy kilpailukykyinen sijoittautumispaikka datakeskustoimijoiden näkökulmasta. On myös erittäin suotavaa, että julkinen keskustelu perustuu faktoille eikä mielikuville.

Energiajuristi.fi julkaisee asiantuntijahaastatteluja ja analyyseja alan kuumimmista ilmiöistä. Jos haluat ehdottaa aihetta tai kommentoida tätä kirjoitusta, ota yhteyttä sähköpostitse info@energiajuristi.fi niin keskustellaan lisää!

Teksti

Tomi Rantasaari (Linkedin)