Yrityskauppa ei pääty allekirjoitukseen. Se alkaa siitä. Tutkimukset osoittavat toistuvasti, että noin 60 prosenttia yrityskaupoista epäonnistuu tai jää kauas niille asetetuista tavoitteista. Syy ei useimmiten ole huono due diligence tai väärä hinta, vaan se, mitä tapahtuu kaupan jälkeen. Integraatiovaihe on se prosessin vaihe, jossa strateginen...
Kiertotalousyrityksen osto poikkeaa luonteeltaan merkittävästi perinteisemmistä energia-alan kaupoista. Tässä artikkelissa käsitellään muita kiertotalousyrityksiä kuin biovoimaloita tai biokaasulaitoksia, joille omistimme edellisen artikkelin. Kiertotalousyritysten arvo syntyy sivuvirroista, lupakehikosta ja toisinaan myös siitä, että...
Biovoimaan perustuva energiantuotanto kattaa hyvin erilaisia laitostyyppejä. Perinteinen biovoimalaitos polttaa biomassaa lämmön ja sähkön tuottamiseksi, kun taas biokaasulaitos jalostaa orgaanista ainesta biokaasuksi biologisen prosessin kautta. Molemmissa on kyse kaupan kohteena vaativasta kokonaisuudesta, mutta due diligencen painopisteet...
Tässä sarjassa on käyty läpi, miten sähkönsiirron hinta muodostuu, miten Energiaviraston valvontamalli toimii ja mitä valvontajakson 2024–2031 muutokset käytännössä tarkoittavat. Viimeisessä osassa on aika ottaa askel taaksepäin ja kysyä, mitä yhteinen tavoite puhtaan siirtymän edistämiseksi vaatii eri toimijoilta.
Sähköverkko on omalaatuinen omaisuuseränsä, sillä se on luvanvarainen, tiukasti säännelty infrastruktuuri, jonka omistajalla on samalla alueellinen monopoli. Kun tällainen liiketoiminta vaihtaa omistajaa, kaupan yhteydessä tulee huomioida monia seikkoja, jotka eivät sovellu tavallisessa yrityskaupassa.
Tuulivoima- ja aurinkopuistokaupat ovat energia-alan nopeimmin kasvava transaktiomarkkina. Uusiutuvan energian rakentaminen on kiihtynyt, kehityshankkeita on paljon liikkeellä ja kokeneet kehittäjät myyvät hankkeita eteenpäin jo varhaisessa vaiheessa. Ostaja voi siis olla hankkimassa valmista ja tuottavaa voimalaa tai kehitysvaiheen hanketta, jossa...
Kuudessa edellisessä osassa on käyty läpi valvontamallin rakenne, sen käytännön toiminta sekä vaikutukset investointeihin ja alihankintaketjuun. Nyt on aika tarkastella, mitä tapahtui, kun Energiavirasto vahvisti valvontajakson 2024–2031 ehdot. Muutokset olivat merkittäviä ja synnyttivät laajan kiistan verkkoyhtiöiden, regulaattorin ja poliittisten...
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin rakenne ja miten valvonta käytännössä toimii. Laskentakaavat ja tasausmekanismit ovat kuitenkin vain osa laajempaa kokonaisuutta. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten valvontamalli vaikuttaa verkkoyhtiöiden investointipäätöksiin ja sitä kautta koko sähköverkkosektorin alihankintaketjuun.
Energia-ala on muutoksessa. Vanha infrastruktuuri vaihtaa omistajaa, uusia tuotantolaitoksia rakennetaan kovalla tahdilla ja sääntely-ympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan aiemmin. Tässä ympäristössä yrityskaupat ovat luonteva tapa kasvaa, hakea synergioita tai yksinkertaisesti päästä markkinoille, joille orgaaninen kasvu olisi liian hidasta.
Edellisissä osissa on käsitelty valvontamallin keskeisiä laskentaelementtejä: oikaistua nykykäyttöarvoa, WACC-mallia ja kannustimia. Yksi asia on kuitenkin jäänyt auki: miten valvonta käytännössä toimii? Miten Energiavirasto seuraa, pysyykö verkkoyhtiö sallitun tuoton rajoissa ja mitä tapahtuu, jos yhtiö on kerännyt tuottoa liikaa tai liian vähän?
Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastelimme akkuenergiavarastojen mahdollisuuksia pohtimalla, mitä ne ovat ja mitä hyötyä niistä on eri toimijoille. Monessa suhteessa ne ovatkin hyödyllinen ja tärkeä osa kehittyvää energiainfraa. BESS:ien nopea yleistyminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita, joihin törmätään entistä useammin hankekehitystyössä...
Edellisissä osissa on käyty läpi, miten sallittu enimmäistuotto lasketaan oikaistun nykykäyttöarvon ja WACC-prosentin tulona. Tämä laskennallinen katto on valvontamallin näkyvin elementti, mutta se ei ole ainoa tapa, jolla malli ohjaa verkkoyhtiöiden toimintaa. Yhtä tärkeä osa mallia ovat erilaiset kannustimet, jotka palkitsevat tai rankaisevat...
Ensimmäisessä artikkelissa käytiin läpi, mitä akkuenergiavarastot ovat ja miten ne toimivat. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin, mitä konkreettisia hyötyjä BESS tuo eri tasoille, sähköjärjestelmästä yksittäiseen teollisuustoimijaan saakka.
Vaasan Energy Week kokosi jälleen 16.-19.3.2026 energia-alan toimijat, asiantuntijat ja päättäjät yhteen Vaasaan tarjoten monipuolisen katsauksen alan ajankohtaisiin teemoihin ja tulevaisuuden näkymiin. Energiajuristi.fi ja yhteistyökumppanimme Envisor Oy olivat tapahtumassa esillä yhteisellä osastolla tiistaina ja keskiviikkona. Näistä tiistai oli...
